Kulttuurialan kasvun tukeminen on kannattava investointi

Kuinka yhteiskunnalle luodaan kestävän kasvun perustaa? On ruokittava niitä tuottavuuden alueita, jotka tuottavat hyvää myös muille alueille. Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan perusrahoituksen kasvattaminen sekä koronan jälkeisen jälleenrakentamisen tukeminen on perusteltua paitsi talouden myös hyvinvoinnin mittareilla.  

Voimakkaassa kasvusuunnassa olevan taide-, kulttuuri- ja tapahtumalan rahoittaminen on investointi, jolla on laajat kerrannaisvaikutukset. Kulttuurialan kasvunkaava on yksinkertainen: 1 + 1 > 3.

Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-ala on kasvuala, johon kannattaa panostaa. Jopa 120 000–130 000 henkilöä työllistävän ja voimakkaasti kasvusuuntaisen alan toimintaedellytyksistä huolehtimisella on suuri merkitys koko yhteiskunnan elinvoimalle.

Taide- ja kulttuurialan osuus BKT:stä on Suomessa tällä hetkellä noin 3,1 %. Kansainvälisen vertailun perusteella alalla on maassamme vielä reilusti kasvuvaraa, sillä vastaava keskiarvo Euroopan maissa on 4,4 % .  Jos eurooppalainen keskiarvo saavutettaisiin, nousisi kulttuurin toimialojen kansantaloudelle tuottama lisäarvo samalla nykyisestä 6,5 miljardista jopa 9 miljardiin euroon.

Kulttuurialan kerrannaisvaikutuksista useita tutkimuksia

Kulttuurialan rahoitus on investointi, joka kohentaa paitsi kansantaloutta myös alueellista elinvoimaa, osallisuutta sekä hyvinvointia.  

Investoinnit mahdollistavat alan kehittymistä, uusien työpaikkojen sekä uusien liiketoiminta- ja palvelumallien syntymistä. Samalla luodaan yhä vahvempaa yhteiskuntaa muun muassa hyvinvointia ja osallisuutta tukevilla malleilla sekä alueellista elinvoimaa kasvattavalla toiminnalla. – Esimerkiksi Savonlinnan Oopperajuhlien taloudellisen vaikutuksen tapahtuman seudulle arvioidaan olevan vuosittain jopa 43 miljoonaa euroa.

Myös kulttuurialan laajoista hyvinvointivaikutuksista on tehty viime vuosina lukuisia tutkimuksia.

“Käyttämätöntä potentiaalia on paljon. Mutta vain se, mihin investoidaan, voi kasvaa”, toteaa TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo. 

Miten kulttuurialan kasvuvoima saadaan käyntiin?

Koronakriisin jälkeen monen kulttuurialan toimijan kassa oli tyhjä ja tuottavaa toimintaa on ollut vaikea käynnistellä. Ala tarvitsee pitkän epävarmuuden ajan jälkeen vakautta, joka mahdollistaa kehittämisen ja pitkäjänteisen suunnittelun. Nähtävissä on, että kulttuurialalle suunnatut rahapelitoiminnan tuotot vähenevät tulevina vuosina ja valtion budjettirahoitusta on vastaavasti lisättävä. 

Taide- ja kulttuurialan perusrahoitus nojaa valtion kulttuuribudjettiin. Tällä hetkellä kulttuurin osuus valtion budjetista on Suomessa 0,9 %, jolla yllämme viiden heikoimman EU-maan joukkoon.

Valtion rahoituksen osuus on nostettava vähintään yhteen prosenttiin, jota olikin jo Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksessa lupaavasti esitetty. Tämä on kustannuksiltaan pieni, mutta vaikutuksiltaan merkittävä teko.

Kulttuurialan tarvitsema tuotekehitys- ja investointituki ei poikkea muista kasvualoista

Tulevalla hallituskaudella koronapandemian aikaisista sulkutoimista toipuva ala tarvitsee tukea paitsi jälleenrakentamiseen myös uudistumiseen. Tuki on suunnattava siten, että se ulottuu myös valtion perusrahoituksen piiriin kuuluvien organisaatioiden ulkopuolelle ja tapahtuma-alalle.

Valtionhallinnon panostukset kulttuuriin on suunnattava strategisesti oikein. Tähän tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, mutta myös ministeriöiden rajat ylittävää yhteistyötä. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön dialogi vie asioita eteenpäin. OKM:n kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän raportti loi hyvät suuntaviivat, joista on jatkettava konkretiaan.

Kulttuuriala ei ole aidosti osa elinkeinopolitiikkaa, jos sitä ei oteta huomioon varteenotettavana toimialana ja kannattavana kehityskohteena: Tarvittu tuotekehitys- ja investointituki ei poikkea muista kasvavista toimialoista.

Alalla on suuri määrä yksityisellä rahoituksella toimivia yrityksiä, jotka tarvitsevat tukea varmistaakseen toimintaedellytyksensä muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Kulttuuri- ja luovat alat ovat innokkaita ottamaan käyttöön ja soveltamaan digitaalisuutta, mutta liikkeellelähtöinvestointeihin tarvitaan rahoitusta. Yhtälailla rahoitusta tarvitaan esimerkiksi uusien liiketoiminta- ja ansaintamallien kehittämiseen ja täydennyskoulutukseen.

"Taide-, kulttuuri- ja etenkin tapahtuma-alan rahoituksessa on huomioitava alan erityispiirteet: kustannukset syntyvät etupainotteisesti, tulot vasta niiden jälkeen”, muistuttaa TAKUn hallituksen puheenjohtaja Piia Lääveri.

Yhteiskunnan kestävä kasvu ei perustu vain rahan logiikkaan

Kulttuurin ja taiteen merkitys yhteiskunnassa ulottuu yhteisöllisyyteen, yhteenkuuluvuuteen, demokratiaan ja yhteiskunnan monitahoisten ongelmien ratkaisemiseen sekä uuden luomiseen. Tätä kaikkea on vaikea korvata millään muulla. Suomella on kiivas tarve uudistua ja vahva kulttuurikenttä tarjoaa sille perustaa. 

Yhteiskunnan kestävä kasvu ei perustu vain rahan logiikkaan. Vain vastuullisuus, vastuullisesti toimivat organisaatiot ja hyvinvoiva työvoima voivat tuottaa tavoittelemisen arvoista kasvua.  

Ei kissa kiitoksetta, eikä kulttuuri rahatta.

Tutustu TAKUn hallitusohjelmatavoitteisiin

Tutustu hallitusohjelmatavoitteiden ja vaalivaikuttamisen verkkosivuumme >>

TAKUn hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027 (pdf) >>

TAKUn hallitusohjelmatavoitteet lyhyesti (one pager, pdf) >>

Lisätietoja:
Nea Leo
toiminnanjohtaja
puh. 044 066 4800
nea.leo@taku.fi

Piia Lääveri
hallituksen puheenjohtaja
piia.laaveri@gmail.com

Avaamme tavoitteitamme artikkeleissa, joita julkaisemme verkkosivuillamme marraskuusta 2022 alkaen. Pysyt ajan tasalla, kun seuraat viestintäämme sosiaalisessa mediassa (Twitter, Facebook, Instagram, LinkedIn).