Hallitus kaavailee merkittäviä leikkauksia valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen valtionavustuksiin. Taide- ja kulttuurialalle koituvat seuraukset olisivat tuhoisia.
Monet ammattiliitot ovat ilmoittaneet erilaisista poliittisista painostustoimista hallituksen suunnittelemia työntekijän asemaa heikentäviä toimia vastaan. Yhtenä keinona ovat ulosmarssit.
Taide- ja kulttuurialan potentiaali on huomioitava myös budjettivalmistelussa. Hallitusohjelman kauniit sanat alan kasvumahdollisuuksista eivät lämmitä, jos budjettiratkaisut ja pikavauhdilla läpirunnottavat lakimuutokset johtavat päinvastaiseen.
Hallituskaudella 2023–27 luvassa on sekä kaivattuja edistysaskeleita että erityisesti taide- ja kulttuurialaan kipeästi osuvia veronkorotuksia. Yhdistelmävakuutus etenee, mutta samaan aikaan työntekijän oikeuksiin ehdotetaan heikennyksiä.
Perusturvan on oltava oikeudenmukainen kaikille: myös yrittäjille sekä perinteisten työsuhteiden ulkopuolelle jääville monityöläisille. Eläke- ja sosiaaliturvan uudistamisen on seurattava muuttuneita työelämän tarpeita ja luotava parempia edellytyksiä yrittäjyydelle.
Vaativan työn teettäminen palkattomilla harjoittelijoilla on laaja epäkohta taide- ja kulttuurialalla. Resurssipula ei riitä selitykseksi suoranaiselle hyväksikäytölle. Työharjoitteluiden oikeudenmukaisuus edellyttää asian näkemistä osana työnantajavastuuta.
Taide- ja kulttuuriala voi saavuttaa yhä suuremman vaikuttavuuden järjestäytymisastetta kasvattamalla. Ammattijärjestöön liittyminen on kannanotto reilumman työelämän puolesta – ja jokainen jäsen lisää yhteisen äänemme kuuluvuutta.
Keikkatyöläisen sosiaaliturvaopas luotsaa eteenpäin ja auttaa selviämään sosiaaliturvajärjestelmän sääntöviidakossa elämän eri vaiheissa ja nivelkohdissa. Keikkatyöläinen, tutustu oppaaseen!
