Miksi työharjoittelijan ottaminen kannattaa? Harjoittelu osana kulttuurituotannon opintoja

Millaista hyötyä työharjoittelun osapuolet saavat? Miten harjoittelupaikan ja harjoittelijan tarpeet saadaan kohtaamaan? Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon lehtori Jonna Aakkula kirjoittaa näistä aiheista Vieraskynässään.

Harjoittelu- tai työssäoppimisjaksot ovat tärkeä osa korkeakouluopintoja, ja olenkin iloinnut mahdollisuudesta työskennellä harjoittelijoiden kanssa. Etenkin ammattikorkeakouluissa merkittävä osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla ja harjoitteluja toteutetaan ympäri vuoden. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa yksi harjoittelu on yleensä 10 opintopistettä ja kestää 5–6 viikkoa, mutta opintoihin sisältyviä erillisiä harjoittelujaksoja voi myös yhdistää pidemmiksi kokonaisuuksiksi. Kokonaisuudessaan kulttuurituotannon opintoihin kuuluvien työharjoittelujen laajuus on vähintään 30 opintopistettä.

Kertoessani työpaikoille harjoittelijamahdollisuudesta olen usein törmännyt vastaukseen: ”ei meillä ole nyt aikaa ottaa harjoittelijaa ohjattavaksi”. Tämä on hyvä ja arvokas huomio – harjoittelijaa ei pidä jättää touhuamaan yksin. Olen silti havainnut, että jokainen harjoittelija on työpanoksellaan keventänyt muiden työntekijöiden taakkaa ja tuonut organisaatioon uutta osaamista. Suosittelen lämpimästi harjoittelijoiden ottamista omaan työyhteisöön!

Opiskelijan ja harjoittelupaikan tavoitteiden on kohdattava – hyötyä molemmille!

Harjoittelu voi onnistua vain, jos opiskelijan tavoitteet ja työssäoppimispaikan tavoitteet kohtaavat. Siksi on tärkeää, että tavoitteista keskustellaan riittävän perusteellisesti ja erittäin avoimesti.

Harjoittelijoita kannattaa kuunnella. Heillä on monipuolista sekä ajantasaista tietoa ja osaamista. He tuovat työpaikalle tuoreita näkemyksiä ja osaavat tarkastella asioita sopivan ulkopuolisin silmin. Opiskelijoiden havainnot voivat olla yhtä osuvia kuin kalliin konsultin sparraus.

Toisaalta harjoittelun luonteeseen kuuluu, että harjoittelijan työtehtäviin voi kuulua myös niitä tylsempiä ja rutiininomaisia tehtäviä, joiden hetkellinen jakaminen on vain ilo työpaikan henkilökunnalle. Tärkeää on antaa harjoittelijalle hyvä kokonaisuus erilaisia työtehtäviä.

Opiskelijan tavoitteena voi olla esimerkiksi oppia taloushallinnon perusteita. Jos työssäoppimispaikka antaa tällaisen harjoittelijan tehtäväksi tilinpäätöksen tekemisen, on lopputuloksena virheitä täynnä oleva tilinpäätös sekä todennäköisesti burn outin partaalla oleva opiskelija. Sen sijaan opiskelija voisi olla tyytyväinen saadessaan tehdä taloushallinnon rutiinitehtäviä  – ja taloushallinnon asiantuntija voisi näyttää, miten syötetyt laskutustiedot päätyvät osaksi tilinpäätöstä. Toisaalta on tärkeää, että opiskelija, joka haluaa saada taloushallinnon erityisosaamista, pääsisi tekemään myös vaativampia tehtäviä. Kun tavoitteet ja tehtävät kohtaavat, lopputulos on hyvä.

Ohjaaja ohjaa ja harjoittelija harjoittelee

Monet opiskelijoista ovat innokkaita näyttämään kykynsä haasteissa, ja heitä on helppo johtaa. Harjoittelijan ohjaamisessa on kuitenkin varauduttava siihen, että osa harjoittelijoista tarvitsee ohjausta enemmän kuin toiset. Erityisen tärkeää on löytää harjoittelun alkuvaiheissa yhteinen linja siihen, että opiskelija uskaltaa pyytää apua riittävän matalalla kynnyksellä. Näin vältytään siltä, että opiskelija ei tiedä mitä tekisi, tekee vääriä asioita tai tekee asioita väärin.

Harjoittelija harjoittelee. Opiskelija on perehdytettävä työtehtäviinsä. Kannattaa varautua siihen, että osa opiskelijan tuotoksista voi jäädä harjoitteiksi, joita ei voi käyttää. Tämä on normaalia ja kuuluu harjoittelun luonteeseen.

Myös harjoittelun ohjaaja oppii paljon omasta osaamisestaan: Ohjatessa tulee huomanneeksi, missä asioissa oma osaaminen on vahvaa ja mitä olisi hyvä osata paremmin, tai missä omat työskentelymallit kaipaisivat päivitystä. Oma osaaminen kirkastuu ja jäsentyy, kun sitä siirtää toiselle ja ohjaa toista. 

Tärkeintä harjoittelijan kanssa toimimisessa on halu rakentaa opiskelijalle hyvää tulevaisuutta. Opiskelijan iästä riippumatta, harjoitteluohjaaja on samanlaisessa roolissa kuin opettaja oppilailleen tai vanhempi lapsilleen: ohjaus ja rohkaisu rakentavat opiskelijan osaamista ja itseluottamusta. Ohjaajalle tärkeää on halu löytää ihmisen vahvuuksia, nähdä se potentiaali ja hyvä joka ihmisessä on. Vastalahjana ohjaaja pystyy välittämään harjoittelevalle opiskelijalle omia hyviä toimintamallejaan sekä tärkeinä pitämiään arvoja.

Autetaan opiskelijaa työllistymään

On hyvä, että opiskelijalle kerrotaan jo harjoitteluun hakeutumisen yhteydessä, millaisia työllistymismahdollisuuksia harjoittelupaikassa on harjoittelun jälkeen. Jos tilanne on se, että työpaikalla ei ole mahdollisuutta rekrytoida loistavastikaan harjoittelusta suoriutunutta tekijää, se kannattaa kertoa etukäteen. Opiskelija voi tällöin halutessaan hakeutua muuhun paikkaan, johon työllistyminen jatkossa olisi todennäköisempää.

Harjoittelijaa kannattaa auttaa työllistymään. Tämä ei varsinaisesti kuulu työpaikan harjoitteluohjaajan velvollisuuksiin, mutta on kaikkien etu. Harjoittelun loppuvaiheessa tiedät, millaisesta ihmisestä ja osaajasta on kyse. Onko verkostoissasi toimijaa, jonka tarpeisiin juuri tämä ihminen vastaisi? Voitko vinkata opiskelijalle sopivasta organisaatiosta sekä antaa suosittelun opiskelijasta kirjallisesti tai suoraan potentiaaliselle työnantajalle? Harjoitteluohjaajan paras palkinto on kuulla myöhemmin, että oma harjoittelija on työllistynyt unelmiensa tehtävään ja suoriutuu työssään hyvin.

Harjoittelupaikalle harjoittelijoista muodostuu arvokas osaajapankki. Esimerkiksi sijais- ja rekrytointitarpeita on usein vaikea ennakoida. Vanhat harjoittelijat ovat valmiiksi työpaikkaan perehtyneitä ja hyväksi todettuja potentiaalisia sijaisia tai uusia työntekijöitä. Itse olen kokenut tämän erityisen arvokkaaksi: esimerkiksi työntekijän yllättävä poissaolo ei aiheutakaan katastrofia, kun listoilla on monta osaavaa henkilöä, joille voi kilauttaa ja pyytää tehtäviin. Kokemukseni mukaan varsinkin vielä opintojaan tekeviä entisiä harjoittelijoita on usein saanut tarttumaan työtehtäviin jopa samana päivänä.

Rakennetaan hyvää tulevaisuutta

Tarvitsemme ihmisiä, jotka tietävät omat vahvuutensa ja rakentavat niiden pohjalta työelämässä hyvinvointia paitsi itselleen, myös koko yhteiskunnalle. Tarjoamalla harjoittelupaikkoja ja toimimalla harjoittelun ohjaajana voi rakentaa oman toimialan ja yhteiskuntamme tulevaisuutta omia hartioitaan leveämmin.

Kirjoittaja Jonna Aakkula on Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon lehtori. Ennen opetustehtäviä hän on toiminut harjoittelun ohjaajana kulttuurialan organisaatioissa ammattikoulu-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille.