Yhteistyöopinnäytteemme avaa vapaaehtoista osa-aikatyötä taide- ja kulttuurialalla

Kartoitimme syksyllä 2019 yhteistyöopinnäytetyöhön liittyvällä kyselyllä jäsenistömme kokemuksia vapaaehtoisesta osa-aikaisesta työskentelystä luovilla aloilla. Rosa Frauenknechtin tekemä opinnäytetyö on nyt valmistunut. Opinnäytteessä on avattu hienosti vapaaehtoiseen osa-aikatyöhön liittyviä myönteisiä vaikutuksia, mutta myös siihen liittyviä lainsäädännön kehittämiskohteita.

Vuonna 2018 kulttuuriammateissa toimivista 23 prosenttia työskenteli osa-aikaisesti ja 11 prosenttia työskenteli useammassa kuin yhdessä työpaikassa. Vakituinen kokoaikatyö on vähentynyt ja muut työmuodot, eli epätyypillinen työ, yleistynyt tasaisesti vuoden 1996 jälkeen. Tästä huolimatta osa-aikatyötä pidetään edelleen toissijaisena vaihtoehtona kokoaikatyölle. On totta, että vastentahtoinen osa-aikatyö on yleistynyt 2010-luvun taloustaantuman aikana, mutta enemmistö osa-aikatyötä tekevistä on kuitenkin valinnut työmuodon omasta tahdostaan, ei olosuhteiden pakosta. Vapaaehtoisella osa-aikatyöllä tarkoitetaan sellaisia osa-aikaisia työsuhteita, jotka työntekijä on vapaaehtoisesti valinnut työmuodokseen siksi, ettei halua työskennellä kokoaikaisesti.

Vapaaehtoinen osa-aikatyö voi tukea hyvinvointia ja sillä on myös muita myönteisiä vaikutuksia

TAKUn yhteistyöopinnäytteen mukaan osa-aikatyö on myös useimmille taide- ja kulttuurialan osa-aikaisille oman elämäntilanteen pohjalta tehty yksilöllinen ja vapaaehtoinen ratkaisu. Tutkimuksen mukaan vapaaehtoisesti osa-aikaisilla työn ja vapaa-ajan välinen suhde oli myös vastentahtoisesti osa-aikaisia ja muissa työmuodoissa työskenteleviä paremmassa tasapainossa ja he olivat tyytyväisiä elämäänsä ja kokivat, että heille tärkeät asiat toteutuvat toivotulla tavalla heidän elämässään. Pienemmät työtunnit antavat liikkumavaraa työntekoon ja lisääntynyt vapaa-aika mahdollistaa mielekkäiden asioiden tekemisen, mikä puolestaan tukee hyvinvointia. Tutkimuksen mukaan osa-aikatyön koettiin vaikuttaneen myönteisesti erityisesti henkilökohtaiseen hyvinvointiin, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen, opiskeluun ja itsensä kehittämiseen, harrastuksiin ja vapaa-aikaan sekä perhe-elämään ja ihmissuhteisiin. Myös luovuus ja taiteellinen työskentely, urakehitys, taloudellinen tilanne ja yhteiskunnallinen asema mainittiin positiivisina vaikutuksina.

Osa-aikatyön vahvuutena pidettiin myös sitä, että useamman työn yhteensovittaminen mahdollistaa eri aloilla toimimisen, verkostoitumisen, uuden oppimisen ja kehittymisen sekä omien vahvuuksien hyödyntämisen monipuolisesti. Osa-aikatyöllä voitaisiin korjata työelämän epätasapainoa, jossa osa työntekijöistä on täysin ylityöllistettyjä ja osalla ei ole lainkaan töitä. Työnantajat voisivat palkata useamman ihmisen samaan tehtävään ja saada siten laajempaa osaamista käyttöönsä. Osa-aikaisen työntekijän voi palkata silloin, kun mahdollisuutta kokoaikaisen palkkaamiseen ei ole, toisaalta osa-aikatyö voi myös mahdollistaa työelämässä mukana olemisen niille, joille se olisi muuten mahdotonta.

Ei pidä unohtaa sitä, että osa-aikatyö tukee ekologisesti kestävää elämäntapaa ja mahdollistaa hitaammasta elämästä nauttimisen. Kun työpaikalle mennään harvemmin työmatkapäästöt ja toimistorakennusten lämmitykseen ja valaistukseen liittyvät päästöt pienenevät. Osa-aikatyö vaikuttaa myös yksilöiden ja kotitalouksien kuluttamiseen - pienempien tulojen myötä kuluttamiseen jää vähemmän rahaa. Osa-aikaisella on myös enemmän aikaa nauttia aineettomista palveluista ja mahdollisuus hakea niistä mielihyvää materian haalimisen sijaan. Työltä vapautunutta aikaa voidaan käyttää ekologisesti kestäviin ratkaisuihin ja harrastuksiin, vaikkapa palstaviljelyyn.

Lainsäädäntöä kehitettävä epätyypillinen työ huomioiden

Nuorten sukupolvien, milleniaalien ja postmilleniaalien arvot poikkeavat aiemmista sukupolvista. Heille työ on yksi osa elämän kokonaisuutta ja vapaa-aikaa arvostetaan samalla tavalla kuin työstä saatavaa palkkaa. Se, että pienemmistä työtunneista tulisi tulevaisuudessa tavoiteltava asia, ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei osa-aikatyöhön liittyviä haasteita tulisi ratkoa. Ammattiyhdistysliike on avainasemassa parempien työolojen neuvottelemisen suhteen. Vakituista kokoaikatyötä pidetään edelleen "tyypillisenä" työnä ja työhön liittyvä lainsäädäntö sekä sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu tämän ajatuksen mukaisesti, eivätkä ne siksi vastaa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien todellisuutta. Osa-aikaisten kannalta erityisen ongelmallisia ovat työtuloon sidotut etuudet, kuten eläkekertymä ja vanhempainpäivärahat. Ammattijärjestöt voisivat olla mukana ajamassa työn uudelleenmäärittelyä ja sitä, että vallitsevia järjestelmiä ja lainsäädäntöä päivitettäisiin niin, että ne huomioisivat paremmin erilaisia työn muotoja. Myös asennemuutos olisi paikallaan: tulevaisuudessa kestävä elämäntapa tulee olemaan arkipäivää ja osa-aikatyöhön kannattaisikin suhtautua välineenä, jolla voidaan taata mahdollisemman monelle riittävän hyvä elintaso.

Tutustu Rosan opinnäytetyöhön kokonaisuudessaan

Lisätietoja:
Rosa Frauenknecht
rosa.frauenknecht@gmail.com

***

Opinnäytetyöhön liittyvään kyselyyn vastanneiden kesken on arvottu Tiketin 50 euron lahjakortti. Arvonnan voittajaan on otettu henkilökohtaisista yhteyttä.