Kulttuurituottajan työssä ja alalle valmistavissa korkeakouluharjoitteluissa voi tulla vastaan tilanteita, jotka ovat tapahtumatuotannoissa tavallisia, mutta työelämässä yleensä poikkeuksellisia. Haluamme tukea kulttuurituotannon harjoitteluihin suuntaavia opiskelijoita harjoittelupaikan saamisessa, mutta myös auttaa heitä harjoittelussa vastaan tulevissa kysymyksissä. Oppaamme Hyvän harjoittelun ABC - Opas kulttuurituottajien työharjoitteluun auttaa sekä opiskelijaa että organisaatiota reilun harjoittelun sopimisessa.

Mistä oppaassa oikein on kyse?

Opas kulttuurituottajien työharjoitteluun kertoo vinkit hyvän työharjoittelun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sitä voi soveltaa myös muihin taide- ja kulttuurialojen työharjoitteluihin.

Hyvän harjoittelun ABC - Opas kulttuurituotannon työharjoitteluun  tarjoaa vinkkejä hyvän työharjoittelun suunnitteluun ja toteuttamiseen harjoittelijan näkökulmasta. Oppaassa avataan työharjoitteluiden luonnetta, työturvallisuuteen ja palkkaan liittyviä kysymyksiä, kerrataan tekijänoikeuskysymyksiä ja työaikalakia kulttuuri- ja tapahtumatuotannon näkökulmasta. Se tarjoaa apua harjoittelusopimuksen laatimiseen, neuvoo toimintatavat, jos vastaan tulee ristiriitatilanteita työharjoittelussa ja ohjaa lisätiedon pariin. Lisäksi oppaassa on liitteenä sopimusmallit työharjoittelusopimukseen ja työsopimukseen.
Oppaan tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden asemaa harjoittelijana lisäämällä tietoisuutta harjoittelijan oikeuksista ja yleisesti työlainsäädännöstä. Se rohkaisee oppilaitoksia tarkastamaan käytäntönsä pitäen harjoittelijan etu mielessä ja organisaatioita suosimaan palkallisia harjoitteluita.

Oppaan taustalla harjoitteluiden epäkohtia esiin tuonut opinnäytetyö

Oppaan taustalla on Tuulia Ahokkaan vuonna 2019 TAKUlle tekemä opinnäytetyö Kulttuurituotannon opiskelijoiden oikeuksien toteutuminen työharjoitteluissa. Opinnäyte käsittelee opiskelijoiden asemaa työharjoittelijoina, ja se tuo esille työharjoitteluiden suorittamiseen liittyviä kehittämiskohteita. Tutkielmassa selvitettiin opiskelijoiden oikeuksien toteutumista kulttuurituotannon työharjoitteluissa kyselyllä, johon vastasi 130 kulttuurituotannon opiskelijaa tai lähivuosina valmistunutta kulttuurituottajaa eri oppilaitoksista ympäri Suomen. Kyselyä täydennettiin myös kolmen kulttuurituotannon opiskelijan teemahaastattelulla.

Kyselyyn osallistuneet 130 vastaajaa olivat yhteensä suorittaneet 423 työharjoittelua. Näistä työharjoitteluista palkattomia oli suurin osa: 74% eli 312 harjoittelua. Kyselyn vastauksista selvisi myös, että palkattomissa työharjoitteluissa opiskelijat olivat suorittaneet usein samankaltaisia työtehtäviä kuin palkatut työntekijät ja olleet yksin vastuussa merkittävistä kokonaisuuksista. Työskentely ei ole ollut ainoastaan työympäristöön tutustumista ja avustavien työtehtävien suorittamista. Näissä tapauksissa työharjoittelusta olisi perustellusti pitänyt maksaa harjoittelijalle korvaus.

Opas avuksi reilujen työharjoitteluiden sopimiseksi

Toivomme harjoitteluun hakeutuvien opiskelijoiden lisäksi myös oppilaitosten harjoitteluvastaavien ja työharjoittelua tarjoavien organisaatioiden tarttuvan oppaaseemme sekä kiinnittävän huomiota reilun työharjoittelun reunaehtoihin. "Olisi hienoa, jos opas myös innoittaisi organisaatiot entistä paremmin mukaan hyvien harjoittelukäytäntöjen vahvistamiseen. Työharjoittelun tarkoitus on tukea opiskelijaa ammatillisen kasvamisen tiellä kohti alan asiantuntijuutta", kiteyttää TAKUssa järjestöasiantuntijana toiminut sekä oppaan toimittanut ja taittanut Sini Myllyniemi.

***

TAKU kiittää lämpimästi Tuuliaa ansiokkaasta opinnäytetyöstä ja erinomaisesta yhteistyöstä TAKUn kanssa sekä tämän oppaan suunnittelusta ja kokoamisesta. Kiitos myös Tuire Torvelalle, Akavan Erityisalojen lakimiehelle oppaan tarkastamisesta lain näkökulmasta sekä tekstiä eri vaiheissa kommentoineille: Leena Björkqvist, Rosa Frauenknecht, Gurmann Saini ja Henna Salo.