Avainsana: uratarina

TAKUn hallituksen jäsen esittelyssä – Eeva

9.6.2020

 

TAKUn hallituksen varajäsen Eeva Bergroth on teatterialan monityöläinen, tuottaja, tiedottaja, kääntäjä ja kuraattori sekä mukana TAKUn hallituksessa jo toista vuottaan. Eeva näkee, että esittävien taiteiden kentällä on paljon kehitettävää, mitä tulee työhyvinvointiin, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioihin sekä johtamisosaamiseen.

 

Kuka olet?

Olen Eeva, teatterialan monityöläinen, tuottaja, tiedottaja, kääntäjä ja kuraattori. Vietin lukion jälkeen 10 vuotta ulkomailla, mutta palasin lopulta kotikaupunkiini Helsinkiin ja toimin tällä hetkellä suomenruotsalaisen Klockriketeaternin tuotantopäällikkönä.

Kuvassa TAKUn hallituksen jäsen Eeva Bergroth

Urapolkusi?

Opiskelin espanjankielistä kirjallisuutta, taidehistoriaa, kulttuurien välistä kommunikaatiota ja teatteritieteitä Münchenin yliopistossa LMU:ssa. En ollut opiskeluaikoina erityisen uraorientoitunut, ja tulevaisuuden epävarmuus pelottikin usein, mutta tiesin haluavani tehdä kulttuurialalla töitä. Saksalaiset ystäväni pitivät minua hulluna, kun haaveilin työskentelystä ”jollakin festivaalilla” valmistuttuani filosofian maisteriksi, mutta pidin oman pääni ja pääsin vuonna 2005 Helsingin juhlaviikkojen tiedotukseen töihin.

Juhlaviikot oli unelmatyö ja hieno näköalapaikka suomalaiselle kulttuurikentälle, nautin joka hetkestä. Juhlaviikkojen kautta tutustuin myös teatteriohjaaja Kristian Smedsin, ja ystävyys johti meidät lopulta perustamaan Kristianin nimeä kantaneen teatteriryhmä Smeds Ensemblen. Hyppäsin tiedottajan tontilta tuottajan (hieman liian suuriin) saappaisiin, joten Ensemble-vuodet olivat kova, mutta antoisa käytännön koulu uusiin tehtäviin. Ryhmässä oli vain kolme vakituista jäsentä, ja pyöritimme valtavia kansainvälisiä yhteistyöprojekteja, useimmiten montaa yhtä aikaa. Vaikka työ oli ajoittain raskasta, eikä vapaa-aikaa käytännössä ollut, mahtui seitsemään Ensemble-vuoteen lukuisia huippuhetkiä, liikutuksen kyyneleitä ja vahvaa tunnetta siitä, että teatterihistoria havisee ihan siinä meidän lähellämme.

Vuoden 2014 olin virallisesti äitiyslomalla, mutta samalla osa työryhmää, joka tuotti ja toteutti Suomen Taidepoliittisen Tapahtuman. Keväällä 2015 aloitin Klockriketeaternissa, jossa olen viihtynyt (toista äitiyslomaa lukuun ottamatta) siitä lähtien. Tuotantotyö on sisällöllisesti samankaltaista millä kielellä tahansa, mutta suomenruotsalaisella kentällä vallitsee yllättäviä lainalaisuuksia, joista en aiemmin ollut tietoinen. Olen jatkuvalla kulttuurimatkalla omassa kotimaassani!

Olen vuosien varrella tehnyt myös näytelmävientiä, kääntänyt näytelmiä suomesta saksaksi ja toisinpäin, kurkistanut kustannusmaailman puolelle ja ollut mukana monenlaisissa kulttuurialan projekteissa. Uusin lempilapseni on Performing Hel, esittävien taiteiden showcase, jossa olin vuonna 2018 mukana tuottajana, viime vuonna kuraattorina ja tulevassa, vuoden 2021 editiossa vapaan kentän edustajana. Esittävien taiteiden kansainvälisyys ja kansainvälistymiseen liittyvät asiat ovat lähellä sydäntäni, ja onnekseni saan toimia näiden asioiden parissa sekä päätyössäni että erilaisten sivuprojektien kautta.

Erityiset kiinnostuksen kohteet koskien taide- ja kulttuurialan työelämää? Mitä asioita aiot erityisesti TAKUn hallituksessa edistää?

Olen tehnyt lähes koko tähänastisen työurani esittävien taiteiden vapaalla kentällä, jolla työskentelee paljon korkeasti koulutettuja, mutta etupäässä matalapalkkaisia moniosaajia. Kentän työolosuhteista on puhuttu jo yli vuosikymmen, ja monessa asiassa on onneksi menty eteenpäin, mutta edelleen ollaan siinä tilanteessa, että moni vapaalla kentällä työskentelevä kuuluu eräänlaiseen prekariaattiin. Työhyvinvoinnissa, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioissa sekä johtamisosaamisessa on paljon kehitettävää esittävien taiteiden kentällä laajemminkin.

Tämän kevään koronapandemia on aiheuttanut valtavan myllerryksen taidekentällä. Toimeen on tartuttu ripeästi ja erilaisia tukimuotoja saatu vireille hämmästyttävän nopeasti. Mutta osuvatko tukimuodot kaikilta osin oikeisiin kohteisiin? Mitä lisätoimenpiteitä tarvitaan, varsinkin jos odotettavissa on pandemian jatkuminen tai mahdollinen toinen aalto?

Vapaan kentän suurena haasteena on valtion harkinnanvaraisen rahoituksen riippuminen Veikkaus-varoista. Miten kentän toimintakyky turvataan, mikäli Veikkauksen hanat ehtyvät? Valtion pitää tarvittaessa pystyä vastaamaan vapaan kentän tarpeisiin koronasta ja sen aiheuttamista lisäkustannuksista huolimatta.

Ajattelen, että koronapandemiassa piilee myös pieniä mahdollisuuksia nähdä ja tehdä asiat tulevaisuudessa toisin. Useimmat ihmiset ovat ehkä laiskoja muuttamaan käytöstapojaan vapaaehtoisesti, mutta entä jos koronakevään jälkeen ns. turha työmatkailu vähentyisi ja jatkettaisiin etätyöskentelyyn liittyvien mahdollisuuksien tutkimista?

Funny fact sinusta?

Harva kulttuurialan kaverini tietää, että lukioikään asti en ollut koskaan ajatellut päätyväni kulttuurialalle, vaan haaveilin urasta ammattikoripalloilijana. Pelasin koko lapsuuteni ja nuoruuteni niin tosissani kuin sen ikäinen vain voi, ja ehdin joukkueeni kanssa voittaa useamman junioreiden Suomen mestaruuden, Pohjoismaiden mestaruuden sekä Mäkelänrinteen lukion koulujoukkueen kanssa myös lukioiden maailmanmestaruuden. Koripallon lopettaminen tosimielessä oli yksi elämäni vaikeimpia päätöksiä, mutta en ole sitä onneksi myöhemmin katunut.

Nykyään en seuraa korista juuri lainkaan, mutta 10 vuotta Saksassa johtivat ankaraan jalkapallokärpäsen puremaan. Varsinkin MM- ja EM-kisat sekä Champions League saavat meillä koko perheen sohvalle, omia suosikkejamme kannustamaan (kaikilla on omansa). Pelien seuraaminen on usein emotionaalista, ja parhaimmillaan niistä seuraa samanlainen katharsis kuin hyvän taidenautinnon äärellä.

***

Voit olla yhteydessä Eevaan, jos haluat keskustella esittävien taiteiden kansainvälistymisestä tai monikielisyydestä. Katso täältä Eevan yhteystiedot sekä myös muiden hallituksemme jäsenten erityiset kiinnostuksen kohteet.

Tässä TAKUn hallituksessa -sarjassa esittelemme hallituksemme jäsenten taustoja, urapolkuja ja taide- ja kulttuurialan työelämän erityisiä mielenkiinnon kohteita. Haluamme tehdä näkyväksi, millainen porukka TAKUa luotsaa ja tuoda esiin alan asiantuntijoiden vahvaa ja monipuolista osaamista.

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKUn hallituksen jäsen esittelyssä – Gurmann

7.5.2020

 

Gurmann Saini on nuori vaikuttaja, kulttuurituottaja sekä pienyrittäjä. Hän on ollut mukana TAKUn hallituksessa vuodesta 2019, joten hän toimii TAKUn hallituksessa jo toista vuotta. Tutustu Gurmanniin ja hänelle tärkeisiin taide- ja kulttuurialan työelämän kysymyksiin.

 

Kuka olet?

Olen Gurmann, lempinimeltäni Guru. Olen nuori vaikuttaja, kulttuurituottaja ja pienyrittäjä.

Kuvassa TAKUn hallituksen jäsen: Gurmann Saini

Urapolkusi?

Ennen TAKUa, olen toiminut kulttuurialalla eri vastuutehtävissä pienissä yhteisöissä, kuten Krishna-liikkeessä ja intialaisyhteisössä. Aloitin opinnot kulttuurin parissa vuonna 2016 Humanistisessa ammattikorkeakoulussa kulttuurituotannon linjalla. Opintojeni aikana innostuin toimimaan opiskelijapolitiikassa kantaen kulttuuriopiskelijoiden ääntä.

Erityiset kiinnostuksen kohteet koskien taide- ja kulttuurialan työelämää? Mitä asioita aiot erityisesti TAKUn hallituksessa edistää?

Minua kiinnostaa erityisesti opiskelijoiden ja vähemmistöjen asema kulttuurialan työelämässä. Myöskin yrittäjyyteen liittyvät kysymykset ovat kiinnostuksieni listalla.

Toimin jo toista vuotta edunvalvonta- ja opiskelijatyöryhmässä TAKUn sisällä. Näiden lisäksi aion erityisesti seurata työmarkkinapolitiikkaa EU:n tasolla sekä nuorisopolitiikkaa Suomessa.

Funny fact sinusta?

Kerran ulkomailla menin silmätulehduksessa ottamaan uudet passikuvat erääseen dokumenttiin. Positiivisena yllätyksenä huomasin, että kuvaaja oli muokannut toisesta tulehtuneesta silmästä terveen näköisen. Olin hieman hämmentynyt passikuvien käytettävyydestä.

***

Voit olla yhteydessä Gurmanniin, jos haluat keskustella: työmarkkinapolitiikasta EU-tasolla tai nuorisopolitiikasta. Katso täältä Gurmannin yhteystiedot sekä myös muiden hallituksemme jäsenten erityiset kiinnostuksen kohteet.

Tässä TAKUn hallituksessa -sarjassa esittelemme hallituksemme jäsenten taustoja, urapolkuja ja taide- ja kulttuurialan työelämän erityisiä mielenkiinnon kohteita. Haluamme tehdä näkyväksi, millainen porukka TAKUa luotsaa ja tuoda esiin alan asiantuntijoiden vahvaa ja monipuolista osaamista.

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKUn hallituksen jäsen esittelyssä – Henna

15.4.2020

 

Henna Salo on ollut mukana TAKUn hallituksessa vuodesta 2019, joten hän toimii TAKUn hallituksessa jo toista vuottaan. Hennan ura lähti vauhtiin valmistumisen jälkeen ulkomailta ja nykyisin hän toimii musiikkialalla viennin parissa. Tutustu Hennaan, hänen kiehtovaan urapolkuunsa sekä hänelle tärkeisiin taide- ja kulttuurialan työelämän kysymyksiin.

 

Kuka olet?

Olen Henna, musiikkiviennin ja kulttuurihallinnon ammattilainen, nyt toista vuotta TAKUn hallituksessa. Olen kotoisin Hämeestä ja sittemmin espoolaistunut.

TAKUn hallituksen jäsen Henna Salo

Kuva: Petteri Mård

 

Urapolkusi?

Opiskelin Helsingin yliopistossa fennougristiikkaa, kirjallisuutta, puheviestintää ja Arts Managementia, ja tein jo opiskeluaikana viestintään ja kulttuurituotantoon liittyviä töitä mm. Tanssiryhmä Tsuumin tuottajana. Tuore FM-tutkinto takataskussani lähdin Budapestin Suomen-suurlähetystöön sihteerintöihin ja kääntäjäksi 2000-luvun alussa. Tuolloin upouuteen EU-jäsenmaahan Unkariin avattiin Suomen kulttuurikeskus FinnAgora, ja hyppäsin mukaan: oli huippukiinnostavaa saada olla kulttuuri- ja viestintävastaavana mukana perustamassa ja rakentamassa FinnAgoraa sen ensimmäiset vuodet 2004-2007, jolloin Unkari muiden unionin uusien jäsenten tavoin eli toiveikasta kasvun aikaa. Suomeen palattuani siirryin musiikkiviennin pariin: aloitin Fimicissä tuottaja-tiedottajana, ja tällä hetkellä työnkuvaani kuuluu muun muassa osaamisen kasvattamista ja vientipäällikön monipuolisia tehtäviä Music Finland ry:ssä, joka on kaikki genret kattava musiikkivientiorganisaatio ja tiedotuskeskus.

Erityiset kiinnostuksen kohteet koskien taide- ja kulttuurialan työelämää? Mitä asioita aiot erityisesti TAKUn hallituksessa edistää?

Elämme juuri nyt keskellä poikkeusaikaa, joka myllertää rajusti kulttuurin ja taiteen kenttää. Se vaikuttaa olennaisesti myös TAKUun. Meidän tulee nyt tehdä kaikkemme, jotta meillä on niin mainstream- kuin marginaalikulttuurin tekijöiden, omien alueidensa vetovoimatekijöinä toimivien festivaalien, itsensätyöllistävien taideammattilaisten ja freelancerien värikäs ja rikas kenttä tulevaisuudessakin. Nyt tarvitaan ennennäkemättömiä tukitoimia, jotta vältytään taidealan massatuholta.

Jos koetetaan tähyillä maailmaa korona-ajan jälkeen, näkyy kulttuurikentän työelämässä vielä paljon sellaista, mikä vaatii toimintaa – erityisesti tasa-arvon, diversiteetin ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien saralla. Alallamme vaikuttaa myös edelleen haitallinen neromyytti, joka nostaa tietyt johtohahmot koskemattomiksi, normaalien työelämäsääntöjen ja jopa käytöstapojen yläpuolelle – tämän on korkea aika muuttua.

Täysin keskeistä on myös ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sopeutuminen. Ilmaston lämpeneminen muuttaa kaikkea inhimillistä toimintaa, eikä tätä näkökulmaa voi enää sivuuttaa missään asiassa. Covid-19-pysähdys tuo asiaan hetkellisen helpotuksen, mutta miten pääsemme pysyvien korjausten ja muutosten tielle?

Musiikkivientityön myötä sydäntäni lähellä ovat myös kansainväliset asiat ja kulttuurien välinen ajatustenvaihto. Ennen pandemian aiheuttamaa maailmanjärjestyksen mullistusta – silloin kun vielä matkustettiin, jos joku muistaa? – sain viettää dramaattisen ja tunteikkaan brexit-päivän kansanmusiikin vientitapahtumassa Skotlannissa, jossa kävi jälleen kirkkaasti ilmi, miten tärkeää tässä turbulentissa poliittisessa tilanteessa on pitää hyviä yhteyksiä yllä, auttaa taiteilijoita ja alan ammattilaisia liikkumaan yli rajojen ja pitämään yllä hyvää vuoropuhelua. Poteroituminen ja omien etujen ajaminen laput silmillä ei hyödytä lopulta ketään.

Funny fact sinusta?

Olen intohimoinen neuloja. Aivojumppaan haastava, konkreettisia tuloksia tuova, mutta silti ihanan yksitoikkoinen neuletyö on paras rentoutumis- ja keskittymismetodi, mitä tiedän. Toimii myös koronakaranteenissa! Olen saanut myös 9- ja 6-vuotiaat lapseni innostumaan neulomisesta. Huomio kohtalotoverit ja myös vielä haaveiluasteella olevat neulootikot: perustetaanko Kulttuuriammattilaisten Huippusalainen Neulekerho?

***

Voit olla yhteydessä Hennaan, jos haluat keskustella: yhdenvertaisuudesta, perheystävällisestä työelämästä, perhevapaauudistuksesta, musiikkialasta tai musiikkiviennistä ja TAKUn roolista niitä koskien. Katso täältä Hennan yhteystiedot sekä myös muiden hallituksemme jäsenten erityiset kiinnostuksen kohteet.

Tässä TAKUn hallituksessa -sarjassa esittelemme hallituksemme jäsenten taustoja, urapolkuja ja taide- ja kulttuurialan työelämän erityisiä mielenkiinnon kohteita. Haluamme tehdä näkyväksi, millainen porukka TAKUa luotsaa ja tuoda esiin alan asiantuntijoiden vahvaa ja monipuolista osaamista.

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKUn hallituksen jäsen esittelyssä: Piia Lääveri

10.3.2020

 

Piia Lääveri toimii TAKUn hallituksen jäsenenä jo toista vuotta. Monille Piia on tuttu kuitenkin työnsä kautta — Piia toimii Ruisrockin vastaavana tuottajana. Tutustu Piiaan ja hänen urapolkuunsa sekä hänelle tärkeisiin taide- ja kulttuurialan työelämän kysymyksiin.

 

Kuka olet?

Piia Lääveri, Ruisrockin vastaava tuottaja. Pohjakoulutukseltani olen kulttuurituottaja, mutta toivon valmistuvani musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta vielä tämän vuoden aikana.

Kuvassa on Ruisrockin vastaava tuottaja Piia Lääveri. Kuvaaja Kerttu Pentiilä.

Kuva: Kerttu Penttilä / Ruisrock 2015

 

Urapolkusi?

Päädyin alalle koulutuksen kautta. Aloitin ruotsinkieliset kulttuurituotannon opinnot Yrkeshögskolan Sydvästissä (nykyisessä Arcadassa) vuonna 2001. Opintojen aikana päädyin tekemään työharjoitteluja ja töitä mm. musiikkialan etujärjestössä niin Suomessa kuin Iso-Britanniassakin, tapahtumissa ja festivaaleilla sekä teatterissa. Lopulta urani suuntautui tapahtumiin ja olen työskennellyt jo yli 15 vuotta pääasiassa festivaalien parissa. Työhistoriaani kuuluu tuotannon työt mm. Helsingin Juhlaviikoilla, Lux Helsingissä, Flow Festivalilla, Maailma Kylässä -festivaalilla sekä Slushissa. Viimeiset kolme vuotta olen toiminut Ruisrockin vastaavana tuottajana. Vastuualueinani ovat talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät sekä viestintätiimin vetäminen.

Erityiset kiinnostuksen kohteesi koskien taide- ja kulttuurialan työelämää? Mitä asioita aiot erityisesti TAKUn hallituksessa edistää?

Omaa sydäntäni lähellä on tasa-arvo työelämässä sekä työhyvinvointi. Kulttuuriala on hyvin naisvaltainen, joka mielestäni näkyy alan palkkauksessa sekä yhteiskunnallisessa arvostuksessa, erityisesti taloudellisesta näkökulmasta katsottaessa. Uskon vahvasti, että kulttuurialoilla on tulevaisuudessa merkittävä työllistävä status sekä taloudellinen vaikutus yhteiskunnassa. Lisäksi kulttuurialat voivat olla ohjaamassa eri ammattikuntien kehitystä ja työn järjestelyä, koska alaamme leimaavat mm. itsenäinen asiantuntijatyö, monialainen osaaminen sekä ihmislähtöinen ja inhimillinen näkökanta työn prosesseihin.

Työskentelen itse yksityisellä sektorilla ja ns. markkinatalouden ehdoilla, jolloin uudistumiskyky on yksi tärkeimmistä valttikorteista menestyvälle toiminnalle. Uudistumisprosesseissa pitää kuitenkin olla tukea työntekijöille ja johdon osaamista, koska nämä prosessit ovat helposti sudenkuoppia työhyvinvoinnille. Alalla työskentelevät ihmiset ovat myös hyvin intohimoisia alan sisältöjä kohtaan ja työtä tehdään ”rakkaudesta lajiin”. Tämä onkin alamme vahvuuksia, mutta myös potentiaalisia heikkouksia. Kulttuurialan organisaatioissa työhyvinvointiin pitäisi olla lisää työkaluja. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevaisuuden työelämään ovat kiinnostavia.

Funny fact sinusta?

Olen käynyt myös sähköalan perustutkinnon, vaikka päivääkään sähköalan töitä ei ole tullut tehtyä. Koulutuksesta on kuitenkin ollut hyötyä mm. esitystekniikan kanssa työskentelyssä, eli missään nimessä koulunpenkillä kulutettu aika ei ole mennyt hukkaan!

 

Voit olla yhteydessä Piiaan, jos haluat keskustella: kulttuurialan yhdenvertaisuudesta, työhyvinvoinnista sekä nuorten kulttuuriosallisuudesta, musiikkialasta ja taide- ja kulttuuritapahtumista ja TAKUn roolista niitä koskien. Katso täältä Piian yhteystiedot sekä myös muiden hallituksemme jäsenten erityiset kiinnostuksen kohteet.

Tässä TAKUn hallituksessa -sarjassa esittelemme hallituksemme jäsenten taustoja, urapolkuja ja taide- ja kulttuurialan työelämän erityisiä mielenkiinnon kohteita. Haluamme tehdä näkyväksi, millainen porukka TAKUa luotsaa ja tuoda esiin alan asiantuntijoiden vahvaa ja monipuolista osaamista.

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKUn hallituksen jäsen esittelyssä: Kersti Tainio

10.02.2020

 

Kersti Tainio on TAKUn hallituksen uusi varsinainen jäsen vuosina 2020-2021. Tutustu Kerstiin ja hänen urapolkuunsa sekä hänelle tärkeisiin taide- ja kulttuurialan työelämän edunvalvonnallisiin kysymyksiin.

 

Kuka olet?

Olen Kersti, kolmekymppinen filosofian maisteri ja taidehistorioitsija, museo- ja kulttuurialan sekatyöläinen, tutkimusassistentti, väitöskirjatutkija ja järjestösihteeri.

KerstiTainio

Urapolkusi?

Kymmenisen vuotta museo- ja kulttuurialalla on yhtäältä vahvistanut ammatillista identiteettiäni ja kokemustani siitä, että arvostan tekemääni työtä ja alaani. Sanalla sanoen, viihdyn tällä alalla. Toisaalta työkokemus on vienyt tehokkaasti harhaluulot, mitä tulee palkkoihin, pätkätyösopimuksiin ja uralla etenemismahdollisuuksiin. Suren kovasti alaa vaihtaneiden ja sitä harkitsevien kollegoideni puolesta: mahtavat tyypit, jotka voisivat antaa taiteelle, kulttuurille ja yhteiskunnalle niin paljon, hakeutuvat muihin töihin, kun elämän reunaehdot käyvät yksinkertaisesti liian väsyttäviksi ja taloudellisesti epävarmoiksi. Kun olen pohtinut alan kehityskohtia ja omia vaikutusmahdollisuuksiani, olen tullut pohdinnoissani selkeään lopputulokseen: asioihin voi vaikuttaa vain järjestäytymällä.

Erityiset kiinnostuksen kohteesi koskien taide- ja kulttuurialan työelämää? Mitä asioita aiot erityisesti TAKUn hallituksessa edistää?

Tällä hetkellä yritän vaikuttaa museo-oppaiden työolosuhteisiin. Siinä on laajasti sivistynyt, korkeasti koulutettu, monipuolinen ja vielä hirveän huumorintajuinen porukka, jolla palkkahaitari vaihtelee jotakuinkin nollasta sataan. Minua kiinnostaa myös erityisesti mielekkään ja taloudellisesti järkevän osa-aikatyön edistäminen ja apurahansaajien työttömyysturva. Lisäksi koen, että TAKUlla on ja tulee olla tärkeä rooli taide- ja kulttuuripoliittisena keskustelijana; siihen keskusteluun osallistuminen on myös keino perustella ay-liikkeen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Funny fact sinusta?

Olen fanaattinen kävelijä. Kunpa joku keksisi kengät, jotka kestäisivät niin raivokasta kulutusta. Erityinen suosikkipätkäni on Sörnäisten rantatie Merihaan suuntaan. Jos olisi enemmän aikaa, en liikkuisi mihinkään muuten kuin kävellen.

 

Tässä TAKUn hallituksessa -sarjassa esittelemme hallituksemme jäsenten taustoja, urapolkuja ja taide- ja kulttuurialan työelämän erityisiä mielenkiinnon kohteita. Haluamme tehdä näkyväksi, millainen porukka TAKUa luotsaa.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää