Näkökulmia hyvinvointia tukevaan työkulttuuriin 

Toimiva työkulttuuri ja työhyvinvointi ovat kivunneet merkittävään asemaan. Psykososiaalista jaksamista tukevat käytännöt ovat jo perusasioita monessa työpaikassa. Kaksi erilaista taide- ja kulttuurialan organisaatiota kertovat omista toimintamalleistaan.

Yksi parhaista tämän hetken työelämätrendeistä on työkulttuurin inhimillistyminen. Yhteisiin arvoihin nojaava työkulttuuri luo pohjan ilmapiirille, vuorovaikutukselle, henkilöstön sitoutumiselle sekä jaksamiselle – ja se näkyy työpaikan arkisissa toimintatavoissa.

Näkökulmia työpaikkakulttuuria rakentavista käytännöistä kertovat kahden erilaisen taide- ja kulttuurialan organisaation edustajat strategia- ja henkilöstöjohtaja Inka Huttunen Teostosta ja henkilöstöasiantuntija Leena-Kaisa Paananen Taideyliopistosta.

”Taideyliopistossa organisaatiokulttuuria on kehitetty monella tasolla vuosien aikana. Strategiasta ja isoista linjoista on tuotettu käytäntöjä työn arkeen”, kertoo Leena-Kaisa Paananen ja lisää: ”Olemme erityisesti panostaneet hyvään esihenkilötyöhön, sillä uskomme sen heijastavan positiivisesti henkilöstön työssä jaksamiseen.”

Myös Teoston Inka Huttunen tunnistaa aiheen ajankohtaisuuden: ”Asiaa on kehitetty todella paljon viime vuosina ja työkulttuurin kehittämisestä on tehty näkyvä tavoite. Hyvää fiilistä meillä ohjaavat muun muassa avoimuus, rohkeus, lupa kokeilla – ja lupa olla oma itsensä.”

Haastattelussa henkilöstö- ja strategiajohtaja Inka Huttunen (Teosto) ja henkilöstöasiantuntija Leena-Kaisa Paananen (Taideyliopisto).

Työnteon ajan ja paikan määrittelemiseen toivotaan joustoa

Koronan jälkeen hybridityö on tullut jäädäkseen ja työltä odotetaan entistä suurempaa joustavuutta. Ymmärrystä työn ja muun elämän yhteensovittamisesta arvostetaan paljon, samoin kuin mahdollisuutta oman työn johtamiseen. Yksi tavallisimmista toiveista on mahdollisuus liukuvaan työaikaan.

Hybridityön käytäntöjen luominen organisaatioissa vaatii yhdessä oivaltamista ja kenties aiempaa parempaa työn suunnittelua. Esimerkiksi Teostossa tietotyötä tekevät asiantuntijat voivat itse määritellä päivittäisen työn suorittamiselle otollisimman paikan työpäivän tavoitteet huomioiden.

”Olemme onnistuneet luomaan käytäntöjä, jotka tukevat yhteisyyttä ja yhteenkuuluvuutta myös hybridityöaikaan”, kertoo Inka ja lisää: ”Tärkeää on pyrkiä tarjoamaan ihanteellisia olosuhteita yhdessä kehittämiselle sekä keskusteluille”. Kalenteriin sovitaan esimerkiksi yhteisiä henkilöstökahveja ja koulutustilaisuuksia – ja tilaisuuden tavoite sekä luonne huomioidaan toteutustapaa valittaessa.

Osa porukasta tulee innolla työpaikalle parempien laitteiden, työergonomian tai työyhteisön takia, toisille etätyöskentely on ihanteellinen lähtökohta.

”Kukin on meillä voinut itse havainnoida, mikä on paras työskentelytapa”, kuvailee Leena-Kaisa Taideyliopiston käytäntöä ja jatkaa: ”Työtiimit ovat sitten tehneet omat sopimuksensa siitä, minkä verran kampuksella ollaan läsnä. Joitain työtehtäviä ei voi hoitaa toki etänä ollenkaan.”

Mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen parantaa jaksamista

Taideyliopistossa työsuhteissa huomioidaan tarve tehdä omaa taiteellista työtä tai tutkimusta työn ohessa. Myös henkilöstön uuden oppimisen tukeminen on luonteva osa työpaikan arvoja ja olemusta:

”Henkilöstön ammatillista osaamista kehitetään ja ylläpidetään monipuolisilla henkilöstö- ja kielikoulutuksilla, mahdollisuudella työnkiertoon talon sisällä tai hakemalla kansainvälisiin vaihtoihin."
Yksiköt ja tiimit voivat myös järjestää yhteisiä kehittämis- ja koulutuspäiviä. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus osallistua oman talon koulutuksiin sekä etuhinnalla avoimen yliopiston kursseille.

Osaamisen kasvattaminen auttaa paitsi vastaamaan työn muuttuviin haasteisiin, mutta se myös lisää henkilöstön motivaatiota sekä hyvinvointia. Työntekijöitä voi kannustaa kehittämään omaa osaamispääomaansa kouluttautumalla kehityskeskusteluissa määriteltyyn suuntaan joko isoina tai pieninä kokonaisuuksina.

Yksi tapa on koota henkilökunnan oppimistarpeita yhteen ja räätälöidä tai pyrkiä löytämään yhteisiä kehitys- ja kouluttautumismahdollisuuksia, kuten Teostossa tehdään. Muutama vuosi sitten järjestettiin esimerkiksi Teosto-Akatemia, jossa jokaisella oli mahdollista kehittää osaamistaan pitkäjänteisesti ja suorittaa virallinen erikoisammattitutkinto.

Mukavalta kuulostaa myös teostolaisten kuukausittainen ”Lupa oppia!” -hetki. Kalenteriin merkataan säännöllisesti toistuva Lupa oppia! -aikablokki, joka on tarkoitus käyttää uuden oppimiseen. Henkilöstö saa vapaasti valita mitä ja miten he opiskelevat:

”Emme ole olleet turhan tarkkoja siitä, liittyykö aihe aina suoraan työhön. Uskomme uuden oppimisen tuovan joka tapauksessa iloa ja palkitsevaa onnistumisen tunnetta.”

Palautumisen tukeminen on merkityksellistä

Työssä kuormittumisesta olisi hyvä palautua paitsi vapaa-ajalla myös työpäivän aikana. Työpäivän huokoisuus ja mikrotauot tukevat palautumista työpäivän aikana ja siihen voi ohjata myös yhteisten taukojen avulla esimerkiksi taukoliikunnan merkeissä:

”Jatkuvan ahertamisen keskellä pysähtymisen mahdollistaminen on itseasiassa todella hedelmällistä”, huomauttaa yhteisöllisiin kävelylenkkeihin ja taukoliikuntaan kannustava Inka. Teostossa on kahdesti viikossa ohjattu taukoliikuntatuokio, johon voi osallistua omalta koneelta kotona tai toimistolla.

Taideyliopistossa puolestaan voi viettää viikoittain omavalintaista hyvinvointituntia joko liikunnan tai vaikkapa taiteen parissa – ja yksi eduista onkin vapaa osallistuminen oman talon tuottamiin taide-elämyksiin. Tällaiset käytännöt eivät aiheuta suuria kustannuksia työnantajalle, mutta tuottavat hyvää mieltä, jaksamista ja tunteen välittämisestä.

Hyvinvointia tukevat luontoisedut

Odotukset hyvinvointia tukevia luontoisetuja kohtaan ovat kasvaneet viime vuosina ja työntekijät osaavat odottaa niitä työnantajiltaan. Usein rekrytointivaiheessa keskustelussa kärkeen nousevat tosin aivan toiset edut kuin hetken ajan työsuhteessa oltua.

”Rekrytointivaiheessa kysellään usein esimerkiksi virike- sekä lounasetua”, kertoo Inka ja toteaa virike-edun kohteiden valinnanvapauden olevan toivottu asia. Palautumista tukevaa virike-etua voi hyödyntää joko liikunnan tai kulttuurin parissa, mutta halutessaan sitä voi kohdentaa myös hammashoitoon, työmatkaan tai hierontapalveluiden käyttöön. Lounasedun tarjoamalla organisaatio voi kannustaa pitämään sekä henkistä että fyysistä jaksamista tukevan tauon työpäivän aikana.

Työsuhteen aikana puolestaan tärkeäksi nousevat työterveyshuoltoa ja sen laajuutta koskevat kysymykset. Etätyöskentelyn yleistyttyä esimerkiksi tarve työfysioterapeutin käyttämiseen on yleistynyt viime vuosina, samoin työpsykologin palveluita on opittu käyttämään enenevissä määrin.

Aineellista ja aineetonta hyvää

Hyvinvointia ja jaksamista tukevat työpaikan asenteet sekä käytännöt, ilmapiiri ja varmuus työn jatkumisesta ovat vahvoja voimavaroja organisaatiossa. Työkulttuurin tärkein ydin on kuitenkin pintaa syvemmällä, eikä sen kehittäminen maksa mitään:

”Jokainen haluaa tulla nähdyksi, kuulua porukkaan ja tuntea olevansa arvokas. Organisaatio voi mahdollistaa tätä monin tavoin, taustalla oleva ihmiskäsitys ratkaisee paljon”, summaa Inka Huttunen ajatuksiaan.

Johto johtaa työkulttuuria paitsi mahdollistamillaan käytännöillä myös omalla esimerkillään – ja jokainen meistä osallistuu työkulttuurin rakentamiseen arkipäiväisillä teoillaan.

Taideyliopisto 769 työntekijää (opetus, hallinto, viestintä, talous)
Tutustu Taideyliopiston työkulttuurin perustaan >> 

Teosto 70 työntekijää (tietotyö)
Tutustu Teoston työkulttuurin perustaan >>