Avainsana: hallitusohjelmatavoitteet

TAKUn hallitusohjelmatavoitteet

12.4.2019

 

Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 14.4.2019.
TAKUn jäsen, muistathan käyttää äänioikeuttasi. Tehdään näistä taide- ja kulttuurivaalit!

Vaalipäivänä voit äänestää vain omassa äänestyspaikassasi. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa ilmoituskortissa. Voit etsiä äänestyspaikkasi myös äänestyspaikkapalvelusta. Äänestyspaikat ovat avoinna klo 9-20. Mukaan tarvitset kuvallisen henkilöllisyystodistuksen (esim. sirullinen henkilökortti, ajokortti tai passi).

TAKUn hallitusohjelmatavoitteet hallituskaudelle 2019 - 2023 ovat:

Taide- ja kulttuurialan rahoitusta on lisättävä
Taiteen ja kulttuurin rahoituksen on noustava vähintään prosenttiin valtion budjetista.

Itsensätyöllistäjien, yrittäjien ja monityöläisten työmarkkina-asemaa on parannettava
Työsuhteen määritelmä on laajennettava koskemaan myös heitä, jotka työskentelevät työsuhteenomaisesti toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa.

Aktiivimallista on luovuttava ja työttömyysturvan uudistukset on valmisteltava uudelleen
Nykyiseen byrokratiaan kuluvat resurssit on kohdennettava neuvontaan ja ohjaukseen.

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun on loputtava
Taide- ja kulttuurialojen toimintakulttuurin ja -rakenteiden on muututtava.

Lue linkeistä lisää. Voit myös kuunnella Puhetta taiteesta -podcastin jakson, jossa TAKUn hallituksen puheenjohtaja Juha Isotalo ja TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo keskustelivat Minna Sirnön kanssa  TAKUn hallitusohjelmatavoitteista.

TAKUn hallitusohjelmatavoitteet web_kansi_some
http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun on loputtava

9.4.2019

 

TAKU julkaisi helmikuussa neljä hallitusohjelmatavoitettaan. Yksi neljästä tavoitteestamme on, että häirinnän ja epäasiallisen kohtelun on loputtava. Taide- ja kulttuurialan rakenteiden on muututtava. TAKUlainen, muista käyttää äänioikeuttasi!

Työnantajalla on velvollisuus suojella työntekijää häirinnältä - myös taide- ja kulttuurialoilla

Työturvallisuuslaissa kielletään häirintä, joka aiheuttaa työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. Häirintä on järjestelmällistä ja jatkuvaa kielteistä toimintaa tai käyttäytymistä.

Laki on myös selkeä työantajan vastuun suhteen: Työnantajan on työturvallisuuslain mukaan ryhdyttävä toimenpiteisiin saatuaan tietää työpaikalla tapahtuvasta häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta. Työnantaja ei voi vapauttaa itseään vastuusta vedoten esimerkiksi siihen, että hänen saamansa tiedot ovat olleet puutteelliset, tai että asiaa on selvitetty, mutta tilannetta ei ole saatu korjattua. Työnantajan velvollisuus puuttua asiaan syntyy sillä hetkellä, kun hän saa asian tietoonsa. Mikäli työnantaja sallii häirinnän jatkumisen, työnantaja rikkoo työturvallisuuslakia.

Taide- ja kulttuurialalla keskustelu työnantajan velvollisuudesta puuttua epäasialliseen kohteluun ja häirintään liittyy myös laajempaan keskusteluun taide- ja työnantajavelvoitteiden tunnistamisesta. Alalla on paljon hyviä työnantajia, mutta myös aivan liikaa työpaikkoja, joissa työnantajavelvoitteita ei ole hoidettu asianmukaisesti. Epäselvyyttä on  muun muassa valta- ja vastuusuhteista. Lisäksi ennaltaehkäiseviin toimiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

Monet taide- ja kulttuurialan organisaatiot ovat asiantuntijaorganisaatioita, joissa työskentelee korkeasti koulutettuja ja omaan alaansa erikoistuneita huippuasiantuntijoita. Alalla tehdään paljon projektimaista työtä, jonka piirteitä ovat lyhytkestoisuus, nopea tulosvastuu tuotoksesta ja yllättävät muutokset prosesseissa. Tämä asettaa erityisvaatimuksia johtamiselle, johon alan organisaatioissa tulisi kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota.

TAKUn edustamien alojen toimintakulttuuria on kehitettävä ja rakenteita muutettava

Taide- ja kulttuurialan rakenteiden on muututtava. Alan organisaatioilta on edellytettävä työnantajavelvoitteiden täyttämistä, työaikalakien noudattamista ja ammattimaista johtamista. Valtion rahoitusjärjestelmän on näytettävä tilanteessa esimerkkiä ja kiinnitettävä huomiota organisaatioiden työnantajavelvoitteiden ja -vastuiden täyttämiseen rahoituspäätöksiä tehdessään.

Työnantajan velvollisuutta puuttua epäasialliseen kohteluun ja häirintään on tiukennettava, jotta epäasiallinen kohtelu ja häirintä saadaan kuriin työelämässä. Riittävien toimenpiteiden laiminlyönnistä tulisi asettaa työnantajalle sanktiot.

 

TAKUn hallitusohjelmatavoitteet_häirintä_some

Mikä on häirintää?

Häirintää on esimerkiksi:

  • toistuva uhkailu
  • pelottelu
  • ilkeät ja vihjailevat viestit
  • väheksyvät ja pilkkaavat puheet
  • työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen
  • maineen tai aseman kyseenalaistaminen
  • työyhteisöstä eristäminen
  • seksuaalinen häirintä.

Tällainen toiminta voi haitata työntekijän terveyttä tai vaarantaa sen.

Häirintään voi liittyä myös työnjohto-oikeuden väärinkäyttöä. Tällaista voi olla esimerkiksi:

  • toistuva perusteeton puuttuminen työntekoon
  • työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen
  • sovittujen työehtojen muuttaminen laittomin perustein
  • epäasiallinen työnjohtovallan käyttäminen
  • nöyryyttävä käskyjen antaminen.

Lue lisää Työsuojeluhallinnon verkkosivuilta.

TAKUn hallitusohjelmatavoitteet web_kansi_some
http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Aktiivimallista on luovuttava ja työttömyysturvan uudistukset on valmisteltava uudelleen

29.3.2019

 

TAKU julkaisi helmikuussa neljä hallitusohjelmatavoitettaan, joista yksi on työttömyysturvan uudistusten valmistelu uudelleen.  TAKUn tavoite on, että seuraavalla hallitusohjelmakaudella aktiivimallista luovutaan ja työttömyysturvan uudistukset valmistellaan uudelleen. Painopistettä on muutettava kontrollista ja sanktioista neuvonnan, ohjauksen ja palveluiden lisäämiseen.

“Aktivointia ei voi hoitaa uhkakirjeillä, eikä puhelinautomaattineuvonnalla.”

Käytössä oleva aktiivimalli ei Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan palvele taide- ja kulttuurialan korkeakoulutettuja ammattilaisia. Puutteiksi on koettu mallin sekavuus, alueellinen eriarvoisuus, kannustinloukkoihin ajautuminen ja se, että malli taipuu huonosti pätkä- ja osa-aikatöitä tekevien sekä osittain apurahoilla työskentelevien tarpeisiin.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa aktiivimallia täydentämään suunnitellussa omatoimisen työnhaun mallissa on ollut jo valmisteluvaiheessa havaittavissa niin suuria puutteita, ettei siitä näytä tulevan yhtään hyödyllisempi.

Taide- ja kulttuurialan ammattilaisten kannalta omatoimisen työnhaun mallin suurin puute on, että se sopii todella huonosti pätkätyöläisille: työttömän työnhakijan on mallin mukaan haettava sanktioiden välttämiseksi muita töitä, vaikka tiedossa oleva kiinnostava työ olisi alkamassa kuukauden päästä. Toinen merkittävä puute on, ettei tämäkään malli tunnista lainkaan apurahalla työskenteleviä taiteilijoita ja tutkijoita.

Taide- ja kulttuurialalla pätkätyöt ja työpätkien väliset työttömyysjaksot ovat valitettavasti arkipäivää. Kyselyyn vastanneet jäsenemme toteavat, että aktiivimallin henki syyllistää kulttuuriammattilaisia tästä. Tilanne ei omatoimisen työnhaun mallissa näytä ainakaan paranevan.

 

 

 

TAKUn hallitusohjelmatavoitteet_aktiivimalli_some

“TE-hallinnon resurssipula koskettaa kaikkia työttömiä ja luo yleistä epätasa-arvoa.”

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU esittää, että työttömyysturvan uudistukset on valmisteltava uudelleen. Nykyisten usean eri ministeriön ja hallinnonalan itsenäisesti valmistelemat mallit ovat luomassa byrokraattisen viidakon, jossa luoviminen vie työnhakijan ajan ja energian tärkeimmästä: oman alan työpaikkojen hakemisesta ja oman ammatillisen osaamisen kehittämisestä.

Sosiaali- ja työttömyysturva tarvitsee kokonaisuudistusta. Painopistettä on muutettava kontrollista ja sanktioista neuvonnan, ohjauksen ja palveluiden lisäämiseen. Nykyiseen byrokratiaan kuluvat resurssit on ohjattava neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen. Kuten Takun jäsen kyselyvastauksessaan toteaa: ”Työtä ei aina ole saatavilla vaikka kuinka ahkerasti hakisi. Tästä ei pidä syyllistää vaan etsiä sellaisia kokonaisratkaisuja, jotka palvelevat parhaiten sekä työnhakijaa että työnantajaa.”

Omatoimisen työnhaun mallin jatkotoimista päättää keväällä 2019 valittava hallitus. TAKUlainen, muistathan käyttää äänioikeutasi!

Kaikki lainaukset sitaatteja TAKUn jäsenille tehdystä kyselystä toukokuulta 2018

 

TAKUn hallitusohjelmatavoitteet web_kansi_some
http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Puolueet: Itsensätyöllistäjille saatava neuvotteluvaltaa

12.3.2019

 

TAKU järjesti yhdessä kymmenen kollegajärjestön kanssa 11.3.2019 vaalipaneelin itsensätyöllistäjien asemasta otsikolla Oikeus sosiaaliturvaan, oikeus neuvotella. Vaalipaneelin perusteella puoluekentällä vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että itsensätyöllistäjille on saatava seuraavan hallituskauden aikana neuvotteluvaltaa työehtoihinsa.

Itsensätyöllistäjien, yrittäjien ja monityöläisten työmarkkina-aseman parantaminen on yksi TAKUn neljästä hallitusohjelmatavoitteesta.

Itsensätyöllistäjien vaalipaneelissa Helsingissä RKP:n Henrik Stenbäck, SDP:n Pilvi Torsti, Keskustan Arto Pirttilahti, Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto, Kokoomuksen Harri Jaskari ja Vasemmistoliiton Anna Kontula vastasivat kaikki puolueidensa kannattavan itsensätyöllistäjien kollektiivisen neuvotteluvallan lisäämistä.

Tämä tarkoittaisi ay-liikkeen oikeutta sopia itsensätyöllistäjien työn ehdoista.

Tällainen kollektiivinen neuvotteluvalta on mahdollista jo 12 EU-maassa, mutta Suomessa on vallinnut epäselvyys siitä, miten EU-tason linjauksia sovelletaan Suomessa. Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala huomautti helmikuussa, että lainsäätäjän on Suomessakin ratkaistava asia.

Paneelin osallistujat vakuuttivat muutoinkin olevansa itsensätyöllistäjän puolella.

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto totesi, että Suomeen on saatava sellaista lainsäädäntöä, joka on reilua myös itsensätyöllistäjille: Poliitikkojen on otettava vastuu siitä, että ihmiset ovat yhdenvertaisessa asemassa riippumatta työn tekemisen ja teettämisen tavasta.

SDP:n Pilvi Torsti totesi, että työsuhteen määritelmän laajentaminen olisi tie kohti itsensätyöllistäjien parempia oikeuksia. Nyt itsensätyöllistäjiä kohdellaan esimerkiksi te-toimistoissa usein yrittäjinä. Torsti myös kertoi työntekijän määritelmää jo SDP:ssä mietityn.

Sekä Kokoomuksen Harri Jaskari että Keskustan Arto Pirttilahti korostivat työosuuskuntien roolia nykyhetken ja tulevaisuuden työnteon muotona. Kaikki panelistit pitivät työosuuskuntatyötä koskevien tulkintojen selkiyttämistä tärkeänä. Kyse ei ole yrittäjyydestä vaan työsuhteisesta työstä.

Kaikilla panelisteilla oli halu kehittää sosiaaliturvaa siihen suuntaan, että erilaiset työn muodot ja ihmisten erilaiset tilanteet pysyvät mukana. Tulevan sotu-uudistuksen yhteydessä itsensätyöllistäjille keskeinen asia on, että he pysyvät osana uudistusta eikä heitä unohdeta.

Vasemmistoliiton Anna Kontula huomautti paneelin lopuksi, että itsensätyöllistäjiä on jo parisataatuhatta. Kun heihin lasketaan muut kuin vakituisessa työssä olevat, lukumäärä on noin miljoona suomalaista.

 

Pitäisikö itsensätyöllistäjillä olla kollektiivinen neuvotteluoikeus -kysymykseen jaa vastanneet nostivat kätensä.

Henrik Stenbäck (RKP), Pilvi Torsti (SDP), Arto Pirttilahti (Keskusta), Outi Alanko-Kahiluoto (Vihreät), Harri Jaskari (Kokoomus), Anna Kontula (Vasemmistoliitto).
Henrik Stenbäck (RKP), Pilvi Torsti (SDP), Arto Pirttilahti (Keskusta), Outi Alanko-Kahiluoto (Vihreät), Harri Jaskari (Kokoomus), Anna Kontula (Vasemmistoliitto).

Paneelin voit katsoa ja kuunnella Journalistiliiton Youtube-kanavalta:
osa 1: https://www.youtube.com/watch?v=DBUYDOp5aBA&t=47s
osa 2: https://www.youtube.com/watch?v=zEwTULSuj9Q
osa 3: https://www.youtube.com/watch?v=HtqAFOfYOEA
osa 4: https://www.youtube.com/watch?v=HqZC5MHQ60Q
osa 5: https://www.youtube.com/watch?v=fRy7zu1uf4E

Itsensätyöllistäjien vaalipaneelin järjestivät Akava, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Muusikkojen liitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Suomen freelance-journalistit, Suomen journalistiliitto, Suomen Näyttelijäliitto, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto TEME, Tieteentekijöiden liitto sekä Toimihenkilöliitto ERTO. 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

ITSET-ryhmä: Neuvotteluvaltaa itsensätyöllistäjille

15.11.2018

TAKU on mukana itsensätyöllistäjiä edustavassa ITSET-ryhmässä, joka julkaisi torstaina 15.11.2018 hallitusohjelmatavoitteensa. Ryhmän tavoite on itsensätyöllistäjien aseman parantaminen työmarkkinoilla.

Itsensätyöllistäjiä yhdistää heikko neuvotteluasema, pienet ja pirstaleiset tulot sekä puutteellinen sosiaaliturva. Nykyinen työoikeus ja siihen kytkeytyvät työttömyys- ja sosiaaliturva eivät suojaa itsensätyöllistäjiä. Ryhmä haluaa itsensätyöllistäjille neuvotteluvaltaa työnteon ehtoihin ja palkkoihin.

ITSET-ryhmä esittää hallitusohjelmatavoitteissaan kaikkiaan kuutta toimenpidettä tilanteen korjaamiseksi:

  1.     Itsensätyöllistäjille neuvotteluvaltaa työnteon ehtoihin ja palkkioihin
  2.     Itsensätyöllistäjät osaksi työlainsäädäntöä
  3.     Itsensätyöllistäjille kiistämätön oikeus sosiaaliturvaan
  4.     Itsensätyöllistäjien työhyvinvointi turvattava
  5.     Itsensätyöllistäjien tekijänoikeudet turvattava
  6.     Lainsäädäntömuutosten rinnalla tarvitaan tiedontuotantoa, valvontaa ja vaikutusarviointia

    Hallitusohjelmatavoitteet voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää