Avainsana: edunvalvonta

TAKUn hallituksen jäsen esittelyssä – Gurmann

7.5.2020

 

Gurmann Saini on nuori vaikuttaja, kulttuurituottaja sekä pienyrittäjä. Hän on ollut mukana TAKUn hallituksessa vuodesta 2019, joten hän toimii TAKUn hallituksessa jo toista vuotta. Tutustu Gurmanniin ja hänelle tärkeisiin taide- ja kulttuurialan työelämän kysymyksiin.

 

Kuka olet?

Olen Gurmann, lempinimeltäni Guru. Olen nuori vaikuttaja, kulttuurituottaja ja pienyrittäjä.

Kuvassa TAKUn hallituksen jäsen: Gurmann Saini

Urapolkusi?

Ennen TAKUa, olen toiminut kulttuurialalla eri vastuutehtävissä pienissä yhteisöissä, kuten Krishna-liikkeessä ja intialaisyhteisössä. Aloitin opinnot kulttuurin parissa vuonna 2016 Humanistisessa ammattikorkeakoulussa kulttuurituotannon linjalla. Opintojeni aikana innostuin toimimaan opiskelijapolitiikassa kantaen kulttuuriopiskelijoiden ääntä.

Erityiset kiinnostuksen kohteet koskien taide- ja kulttuurialan työelämää? Mitä asioita aiot erityisesti TAKUn hallituksessa edistää?

Minua kiinnostaa erityisesti opiskelijoiden ja vähemmistöjen asema kulttuurialan työelämässä. Myöskin yrittäjyyteen liittyvät kysymykset ovat kiinnostuksieni listalla.

Toimin jo toista vuotta edunvalvonta- ja opiskelijatyöryhmässä TAKUn sisällä. Näiden lisäksi aion erityisesti seurata työmarkkinapolitiikkaa EU:n tasolla sekä nuorisopolitiikkaa Suomessa.

Funny fact sinusta?

Kerran ulkomailla menin silmätulehduksessa ottamaan uudet passikuvat erääseen dokumenttiin. Positiivisena yllätyksenä huomasin, että kuvaaja oli muokannut toisesta tulehtuneesta silmästä terveen näköisen. Olin hieman hämmentynyt passikuvien käytettävyydestä.

***

Voit olla yhteydessä Gurmanniin, jos haluat keskustella: työmarkkinapolitiikasta EU-tasolla tai nuorisopolitiikasta. Katso täältä Gurmannin yhteystiedot sekä myös muiden hallituksemme jäsenten erityiset kiinnostuksen kohteet.

Tässä TAKUn hallituksessa -sarjassa esittelemme hallituksemme jäsenten taustoja, urapolkuja ja taide- ja kulttuurialan työelämän erityisiä mielenkiinnon kohteita. Haluamme tehdä näkyväksi, millainen porukka TAKUa luotsaa ja tuoda esiin alan asiantuntijoiden vahvaa ja monipuolista osaamista.

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKUn hallituksen jäsen esittelyssä – Henna

15.4.2020

 

Henna Salo on ollut mukana TAKUn hallituksessa vuodesta 2019, joten hän toimii TAKUn hallituksessa jo toista vuottaan. Hennan ura lähti vauhtiin valmistumisen jälkeen ulkomailta ja nykyisin hän toimii musiikkialalla viennin parissa. Tutustu Hennaan, hänen kiehtovaan urapolkuunsa sekä hänelle tärkeisiin taide- ja kulttuurialan työelämän kysymyksiin.

 

Kuka olet?

Olen Henna, musiikkiviennin ja kulttuurihallinnon ammattilainen, nyt toista vuotta TAKUn hallituksessa. Olen kotoisin Hämeestä ja sittemmin espoolaistunut.

TAKUn hallituksen jäsen Henna Salo

Kuva: Petteri Mård

 

Urapolkusi?

Opiskelin Helsingin yliopistossa fennougristiikkaa, kirjallisuutta, puheviestintää ja Arts Managementia, ja tein jo opiskeluaikana viestintään ja kulttuurituotantoon liittyviä töitä mm. Tanssiryhmä Tsuumin tuottajana. Tuore FM-tutkinto takataskussani lähdin Budapestin Suomen-suurlähetystöön sihteerintöihin ja kääntäjäksi 2000-luvun alussa. Tuolloin upouuteen EU-jäsenmaahan Unkariin avattiin Suomen kulttuurikeskus FinnAgora, ja hyppäsin mukaan: oli huippukiinnostavaa saada olla kulttuuri- ja viestintävastaavana mukana perustamassa ja rakentamassa FinnAgoraa sen ensimmäiset vuodet 2004-2007, jolloin Unkari muiden unionin uusien jäsenten tavoin eli toiveikasta kasvun aikaa. Suomeen palattuani siirryin musiikkiviennin pariin: aloitin Fimicissä tuottaja-tiedottajana, ja tällä hetkellä työnkuvaani kuuluu muun muassa osaamisen kasvattamista ja vientipäällikön monipuolisia tehtäviä Music Finland ry:ssä, joka on kaikki genret kattava musiikkivientiorganisaatio ja tiedotuskeskus.

Erityiset kiinnostuksen kohteet koskien taide- ja kulttuurialan työelämää? Mitä asioita aiot erityisesti TAKUn hallituksessa edistää?

Elämme juuri nyt keskellä poikkeusaikaa, joka myllertää rajusti kulttuurin ja taiteen kenttää. Se vaikuttaa olennaisesti myös TAKUun. Meidän tulee nyt tehdä kaikkemme, jotta meillä on niin mainstream- kuin marginaalikulttuurin tekijöiden, omien alueidensa vetovoimatekijöinä toimivien festivaalien, itsensätyöllistävien taideammattilaisten ja freelancerien värikäs ja rikas kenttä tulevaisuudessakin. Nyt tarvitaan ennennäkemättömiä tukitoimia, jotta vältytään taidealan massatuholta.

Jos koetetaan tähyillä maailmaa korona-ajan jälkeen, näkyy kulttuurikentän työelämässä vielä paljon sellaista, mikä vaatii toimintaa – erityisesti tasa-arvon, diversiteetin ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien saralla. Alallamme vaikuttaa myös edelleen haitallinen neromyytti, joka nostaa tietyt johtohahmot koskemattomiksi, normaalien työelämäsääntöjen ja jopa käytöstapojen yläpuolelle – tämän on korkea aika muuttua.

Täysin keskeistä on myös ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sopeutuminen. Ilmaston lämpeneminen muuttaa kaikkea inhimillistä toimintaa, eikä tätä näkökulmaa voi enää sivuuttaa missään asiassa. Covid-19-pysähdys tuo asiaan hetkellisen helpotuksen, mutta miten pääsemme pysyvien korjausten ja muutosten tielle?

Musiikkivientityön myötä sydäntäni lähellä ovat myös kansainväliset asiat ja kulttuurien välinen ajatustenvaihto. Ennen pandemian aiheuttamaa maailmanjärjestyksen mullistusta – silloin kun vielä matkustettiin, jos joku muistaa? – sain viettää dramaattisen ja tunteikkaan brexit-päivän kansanmusiikin vientitapahtumassa Skotlannissa, jossa kävi jälleen kirkkaasti ilmi, miten tärkeää tässä turbulentissa poliittisessa tilanteessa on pitää hyviä yhteyksiä yllä, auttaa taiteilijoita ja alan ammattilaisia liikkumaan yli rajojen ja pitämään yllä hyvää vuoropuhelua. Poteroituminen ja omien etujen ajaminen laput silmillä ei hyödytä lopulta ketään.

Funny fact sinusta?

Olen intohimoinen neuloja. Aivojumppaan haastava, konkreettisia tuloksia tuova, mutta silti ihanan yksitoikkoinen neuletyö on paras rentoutumis- ja keskittymismetodi, mitä tiedän. Toimii myös koronakaranteenissa! Olen saanut myös 9- ja 6-vuotiaat lapseni innostumaan neulomisesta. Huomio kohtalotoverit ja myös vielä haaveiluasteella olevat neulootikot: perustetaanko Kulttuuriammattilaisten Huippusalainen Neulekerho?

***

Voit olla yhteydessä Hennaan, jos haluat keskustella: yhdenvertaisuudesta, perheystävällisestä työelämästä, perhevapaauudistuksesta, musiikkialasta tai musiikkiviennistä ja TAKUn roolista niitä koskien. Katso täältä Hennan yhteystiedot sekä myös muiden hallituksemme jäsenten erityiset kiinnostuksen kohteet.

Tässä TAKUn hallituksessa -sarjassa esittelemme hallituksemme jäsenten taustoja, urapolkuja ja taide- ja kulttuurialan työelämän erityisiä mielenkiinnon kohteita. Haluamme tehdä näkyväksi, millainen porukka TAKUa luotsaa ja tuoda esiin alan asiantuntijoiden vahvaa ja monipuolista osaamista.

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Koronaepidemia korostaa tarvetta turvata itsensätyöllistäjien asema lainsäädännössä

7.4.2020

 

Itsensätyöllistäjiä edustava ITSET-ryhmä vaatii työsuhteen suojan laajentamista työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa työtä tekeviin. Suomessa työn vähentymisen isku on osunut tähän mennessä palvelu- ja kulttuurialoihin, jossa on paljon itsensätyöllistäjiä.

Suojan laajentaminen on koronaepidemian vuoksi entistä ajankohtaisempi, ja siihen on aikaisempaa painokkaammin sitouduttava etsimään pysyviä ratkaisuja. Tavoite on kirjattu myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan.

Poikkeusajan ratkaisuna yhteiskunta on korvaamassa itsensätyöllistäjien menetettyjä ansioita ja syntyneitä toimintakuluja. Tämä on erittäin hieno toimi akuutin kriisin aikana, ja ITSET-ryhmä kiittää. Kriisin yli on kuitenkin tärkeä nähdä.

Palauttamalla nämä näennäisyrittäjinä toimivat työn suorittajat työoikeuden piiriin vältytään tulevaisuudessa nyt nähtäviltä yksilöllisiltä tragedioilta ja turvataan yhteiskunnan rahoituspohja.  Osittaisten sosiaaliturvauudistusten sijaan on haettava ensisijassa työoikeudellista ratkaisua.

Vaikka koronakriisi on tuomassa muutoksia hallitusohjelmaan ja hallituksen työllisyystyöryhmiin, on itsensätyöllistäjien aseman turvaamisessa kyse työoikeuden keskeisen periaatteen eli heikomman suojan toteuttamisesta.  ITSET-ryhmän mukaan koronakriisi on vain korostanut sitä, että työmarkkinoiden heikompaa pitää suojella ja työsopimuslain täsmennys pitää toteuttaa.

Koronaepidemia on tuonut esiin uudella voimalla sen, mitä on tehdä työtä palkkasuhteen ulkopuolella, itsensätyöllistäjänä. Heillä ei ole välttämättä y-tunnusta, ei toiminimeä eikä maksettuja työttömyysvakuutusmaksuja. Tilanne on tärähtänyt ilman suojaavia rakenteita suoraan yksilöihin.

 

7.4.2020

ITSET-ryhmä

 

Akava ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Suomen Journalistiliitto ry

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU

Tieteentekijät

Teatteri ja mediatyöntekijöiden liitto Teme

Toimihenkilöliitto ERTO

 

**

Eri ammattiliittojen ja palkansaajien keskusjärjestöjen ITSET-ryhmä on vuosien ajan tuonut esiin itsensätyöllistämisen ongelmakohtia ja esittänyt keinoja niiden korjaamiseksi. Ryhmä tekee aktiivista vaikuttamistyötä itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi työmarkkinoilla.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Sopimusneuvottelut käynnissä - missä mennään nyt

12.3.2020

 

Eri sektoreiden työ- ja virkaehtosopimuksia koskevat neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä.

TAKUn jäseniä valtion, kunnan, kirkon ja yliopistojen sopimuspöydissä edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja yksityisen sektorin neuvotteluissa Ylemmät Toimihenkilöt YTN. TAKU on Akavan Erityisalojen kautta mukana neuvottelujärjestöjen työssä.

Vaikeimmat kysymykset kaikissa neuvottelupöydissä ovat kiky-tunnit, niiden poistaminen tai korvaaminen sekä palkkaratkaisun taso ja toteuttamisen muoto. Kuntasektorilla tavoittelemme lisäksi pitkäjänteistä palkkaohjelmaa, jolla olisi mahdollisuus korjata työn vaativuuteen nähden alipalkattujen työntekijöiden, esimerkiksi kuntien kulttuurituottajien, palkkatasoa.

JULKINEN SEKTORI

Julkisen sektorin kaikilla sopimusaloilla neuvottelut ovat vasta käynnistyneet. Neuvottelujen ilmapiiri on ollut toistaiseksi hyvä, mutta palkansaajien ja työnantajan tavoitteet ovat varsin kaukana toisistaan. JUKOn kaikki sopimukset päättyivät maaliskuun lopussa ja neuvottelujen tahti tiivistyy edessä olevien viikkojen aikana kaikissa neuvottelupöydissä.

Neuvottelujärjestömme JUKO on kehottanut varautumaan myös tilanteeseen, jossa neuvottelut kariutuvat ja jäseniltä edellytetään valmiutta puolustaa tavoitteita myös työtaistelutoimenpitein. Työtaistelut ovat aina viimeinen keino, mutta niihin valmistautuminen on välttämätöntä.

Lue lisää: https://www.juko.fi/

YKSITYINEN SEKTORI

Yksityisen sektorin syksystä saakka käynnissä olleet ja hitaasti edenneet neuvottelut nytkähtivät eteenpäin helmikuussa. Nyt akavalaisia edustava neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN on hyväksynyt työehtosopimuksen jo kuudelle alalle.

YTN neuvottelee yhteensä 30 alan sopimukset kevään loppuun mennessä, joten kierros on yksityissektorillakin vielä täysin kesken. Rahoitusalalla alkoi 27.2. ylityökielto neuvottelujen vauhdittamiseksi.

Seuraa neuvottelujen etenemistä

Akavan Erityisalat kokoaa verkkosivuilleen ajankohtaista tietoa sopimusneuvotteluista.

Voit myös itse osallistua viestintään somessa. JUKO twiittaa neuvotteluista tunnuksilla #neuvotellen2020 ja #sopien2020.

Heräsikö kysyttävää tai kommentoitavaa sopimustilanteesta? Älä epäröi ottaa yhteyttä Akavan Erityisalojen sopimusalavastaaviin. Yhteystiedot löydät tästä:


YTN-alojen työehtosopimukset 

Amalia Poutanen, neuvottelupäällikkö
p. 0201 235 336, amalia.poutanen@akavanerityisalat.fiKunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset, Avaintes 
Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö
p. 0201 235 363, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fiValtion yleinen virka- ja työehtosopimus, yksityisten museoiden työehtosopimus
Kari Eskola, työmarkkinalakimies
p. 0201 235 367, kari.eskola@akavanerityisalat.fi

Yliopistojen yleinen työehtosopimus, Avaintes
Anna Zibellini, työmarkkinalakimies
p. 0201 235 353, anna.zibellini@akavanerityisalat.fi

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKUn hallituksen jäsen esittelyssä: Piia Lääveri

10.3.2020

 

Piia Lääveri toimii TAKUn hallituksen jäsenenä jo toista vuotta. Monille Piia on tuttu kuitenkin työnsä kautta — Piia toimii Ruisrockin vastaavana tuottajana. Tutustu Piiaan ja hänen urapolkuunsa sekä hänelle tärkeisiin taide- ja kulttuurialan työelämän kysymyksiin.

 

Kuka olet?

Piia Lääveri, Ruisrockin vastaava tuottaja. Pohjakoulutukseltani olen kulttuurituottaja, mutta toivon valmistuvani musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta vielä tämän vuoden aikana.

Kuvassa on Ruisrockin vastaava tuottaja Piia Lääveri. Kuvaaja Kerttu Pentiilä.

Kuva: Kerttu Penttilä / Ruisrock 2015

 

Urapolkusi?

Päädyin alalle koulutuksen kautta. Aloitin ruotsinkieliset kulttuurituotannon opinnot Yrkeshögskolan Sydvästissä (nykyisessä Arcadassa) vuonna 2001. Opintojen aikana päädyin tekemään työharjoitteluja ja töitä mm. musiikkialan etujärjestössä niin Suomessa kuin Iso-Britanniassakin, tapahtumissa ja festivaaleilla sekä teatterissa. Lopulta urani suuntautui tapahtumiin ja olen työskennellyt jo yli 15 vuotta pääasiassa festivaalien parissa. Työhistoriaani kuuluu tuotannon työt mm. Helsingin Juhlaviikoilla, Lux Helsingissä, Flow Festivalilla, Maailma Kylässä -festivaalilla sekä Slushissa. Viimeiset kolme vuotta olen toiminut Ruisrockin vastaavana tuottajana. Vastuualueinani ovat talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät sekä viestintätiimin vetäminen.

Erityiset kiinnostuksen kohteesi koskien taide- ja kulttuurialan työelämää? Mitä asioita aiot erityisesti TAKUn hallituksessa edistää?

Omaa sydäntäni lähellä on tasa-arvo työelämässä sekä työhyvinvointi. Kulttuuriala on hyvin naisvaltainen, joka mielestäni näkyy alan palkkauksessa sekä yhteiskunnallisessa arvostuksessa, erityisesti taloudellisesta näkökulmasta katsottaessa. Uskon vahvasti, että kulttuurialoilla on tulevaisuudessa merkittävä työllistävä status sekä taloudellinen vaikutus yhteiskunnassa. Lisäksi kulttuurialat voivat olla ohjaamassa eri ammattikuntien kehitystä ja työn järjestelyä, koska alaamme leimaavat mm. itsenäinen asiantuntijatyö, monialainen osaaminen sekä ihmislähtöinen ja inhimillinen näkökanta työn prosesseihin.

Työskentelen itse yksityisellä sektorilla ja ns. markkinatalouden ehdoilla, jolloin uudistumiskyky on yksi tärkeimmistä valttikorteista menestyvälle toiminnalle. Uudistumisprosesseissa pitää kuitenkin olla tukea työntekijöille ja johdon osaamista, koska nämä prosessit ovat helposti sudenkuoppia työhyvinvoinnille. Alalla työskentelevät ihmiset ovat myös hyvin intohimoisia alan sisältöjä kohtaan ja työtä tehdään ”rakkaudesta lajiin”. Tämä onkin alamme vahvuuksia, mutta myös potentiaalisia heikkouksia. Kulttuurialan organisaatioissa työhyvinvointiin pitäisi olla lisää työkaluja. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevaisuuden työelämään ovat kiinnostavia.

Funny fact sinusta?

Olen käynyt myös sähköalan perustutkinnon, vaikka päivääkään sähköalan töitä ei ole tullut tehtyä. Koulutuksesta on kuitenkin ollut hyötyä mm. esitystekniikan kanssa työskentelyssä, eli missään nimessä koulunpenkillä kulutettu aika ei ole mennyt hukkaan!

 

Voit olla yhteydessä Piiaan, jos haluat keskustella: kulttuurialan yhdenvertaisuudesta, työhyvinvoinnista sekä nuorten kulttuuriosallisuudesta, musiikkialasta ja taide- ja kulttuuritapahtumista ja TAKUn roolista niitä koskien. Katso täältä Piian yhteystiedot sekä myös muiden hallituksemme jäsenten erityiset kiinnostuksen kohteet.

Tässä TAKUn hallituksessa -sarjassa esittelemme hallituksemme jäsenten taustoja, urapolkuja ja taide- ja kulttuurialan työelämän erityisiä mielenkiinnon kohteita. Haluamme tehdä näkyväksi, millainen porukka TAKUa luotsaa ja tuoda esiin alan asiantuntijoiden vahvaa ja monipuolista osaamista.

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Otimme kantaa: Museoiden suosio ei näy palkassa (HS 15.2.)

17.02.2020

 

Museoissa juhlitaan huimia kävijäennätyksiä (HS 27.1.). Voimme iloita siitä, että kiinnostus taidetta ja kulttuuria kohtaan kasvaa. Samalla tulisi suunnata katse museoiden henkilökuntaan; monialaisiin ammattilaisiin, joiden palkassa ei näy tehtävän edellyttämä korkea koulutus. Palkkakuopat ovat todellisia.

Näyttelyiden taustalla työskentelee useita eri ammattilaisia, joiden tekemä työ näkyy yleisölle vasta lopputuloksessa. Osaavaa henkilökuntaa tarvitaan myös asiakasrajapintaan lipunmyynnistä museokauppaan ja oppaista museovalvojiin. He luotsaavat museovieraat teos- ja asiakasturvallisuutta vaalien täysien salien läpi.

Työn arvostusta osoitetaan parhaiten kohtuullisella palkalla ja reiluilla työehdoilla. Nykyisin parannettavaa on valitettavan paljon. Korjattavaa on palkkatason lisäksi niin työehdoissa, työsopimusmalleissa kuin myös mahdollisuuksissa urakehitykseen. Vain jaksava, motivoitunut ja palkallaan toimeentuleva henkilökunta voi luoda edellytykset tulevien vuosien menestykselle.

 

Nea Leo
toiminnanjohtaja, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Katariina Mäkelä
toiminnanjohtaja, Museoalan ammattiliitto

Kersti Tainio
museo-opas, tutkimusassistentti, väitöskirjatutkija, Helsinki

 

Mielipidekirjoituksemme Helsingin Sanomien sivustolla

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKUn hallituksen jäsen esittelyssä: Kersti Tainio

10.02.2020

 

Kersti Tainio on TAKUn hallituksen uusi varsinainen jäsen vuosina 2020-2021. Tutustu Kerstiin ja hänen urapolkuunsa sekä hänelle tärkeisiin taide- ja kulttuurialan työelämän edunvalvonnallisiin kysymyksiin.

 

Kuka olet?

Olen Kersti, kolmekymppinen filosofian maisteri ja taidehistorioitsija, museo- ja kulttuurialan sekatyöläinen, tutkimusassistentti, väitöskirjatutkija ja järjestösihteeri.

KerstiTainio

Urapolkusi?

Kymmenisen vuotta museo- ja kulttuurialalla on yhtäältä vahvistanut ammatillista identiteettiäni ja kokemustani siitä, että arvostan tekemääni työtä ja alaani. Sanalla sanoen, viihdyn tällä alalla. Toisaalta työkokemus on vienyt tehokkaasti harhaluulot, mitä tulee palkkoihin, pätkätyösopimuksiin ja uralla etenemismahdollisuuksiin. Suren kovasti alaa vaihtaneiden ja sitä harkitsevien kollegoideni puolesta: mahtavat tyypit, jotka voisivat antaa taiteelle, kulttuurille ja yhteiskunnalle niin paljon, hakeutuvat muihin töihin, kun elämän reunaehdot käyvät yksinkertaisesti liian väsyttäviksi ja taloudellisesti epävarmoiksi. Kun olen pohtinut alan kehityskohtia ja omia vaikutusmahdollisuuksiani, olen tullut pohdinnoissani selkeään lopputulokseen: asioihin voi vaikuttaa vain järjestäytymällä.

Erityiset kiinnostuksen kohteesi koskien taide- ja kulttuurialan työelämää? Mitä asioita aiot erityisesti TAKUn hallituksessa edistää?

Tällä hetkellä yritän vaikuttaa museo-oppaiden työolosuhteisiin. Siinä on laajasti sivistynyt, korkeasti koulutettu, monipuolinen ja vielä hirveän huumorintajuinen porukka, jolla palkkahaitari vaihtelee jotakuinkin nollasta sataan. Minua kiinnostaa myös erityisesti mielekkään ja taloudellisesti järkevän osa-aikatyön edistäminen ja apurahansaajien työttömyysturva. Lisäksi koen, että TAKUlla on ja tulee olla tärkeä rooli taide- ja kulttuuripoliittisena keskustelijana; siihen keskusteluun osallistuminen on myös keino perustella ay-liikkeen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Funny fact sinusta?

Olen fanaattinen kävelijä. Kunpa joku keksisi kengät, jotka kestäisivät niin raivokasta kulutusta. Erityinen suosikkipätkäni on Sörnäisten rantatie Merihaan suuntaan. Jos olisi enemmän aikaa, en liikkuisi mihinkään muuten kuin kävellen.

 

Tässä TAKUn hallituksessa -sarjassa esittelemme hallituksemme jäsenten taustoja, urapolkuja ja taide- ja kulttuurialan työelämän erityisiä mielenkiinnon kohteita. Haluamme tehdä näkyväksi, millainen porukka TAKUa luotsaa.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKUn toiminnanjohtaja valmistelemaan ehdotuksia kulttuurisen moninaisuuden edistämisestä

15.01.2020

 

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen asettama työryhmä valmistelee ehdotuksia ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osallisuuden vahvistamiseksi kulttuurielämässä. Työryhmä tulee ehdottamaan linjauksia myös kulttuurisen moninaisuuden edistämiseksi taiteen ja kulttuurin keinoin. Toiminnanjohtajamme Nea Leo toimii työryhmän jäsenenä ja valmistelee osana ryhmää kulttuuripoliittisia linjauksia, joiden avulla alaa kehitetään tulevaisuudessa.

Työryhmän on tarkoitus keskittyä maahanmuuton ja sen kasvun myötä syntyneeseen kulttuurisen moninaisuuden haasteeseen kulttuuripolitiikassa. Ryhmä pohtii mm. ulkomaalaistaustaisten henkilöiden mahdollisuuksia harjoittaa ammattimaista toimintaa kulttuurialalla Suomessa ja heidän mahdollisuuksiaan osallistua sitä koskevaan kehittämistyöhön ja päätösten tekoon. Työryhmän tulee huomioida erityisesti tavoite vahvistaa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden yhteiskunnallista osallisuutta ja osallistumista Suomessa taiteen ja kulttuurin avulla sekä edistää taiteen ja kulttuurin keinoin kulttuurien välistä vuoropuhelua.

TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo on ylpeä siitä, että TAKU on mukana edistämässä kulttuurin moninaisuutta Suomessa. ”On tärkeää, että voimme kehittää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassamme. Tämä on linjassa myös TAKUn uudistettujen arvojen, kuten vastuullisuuden ja yhdenvertaisuuden kanssa. On hienoa, että osana työryhmää voimme tukea ulkomaalaistaustaisten kulttuurialan asiantuntijoiden mahdollisuuksia työllistyä omalle alalleen”, Nea Leo toteaa.

Työryhmä toimii ajalla 9.1.20-31.12.20. Ryhmän puheenjohtajana toimii erikoistutkija Pasi Saukkonen.

Lisätietoja

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

 

Hae TAKUn hallitukseen! 

11.10.2019

Oletko kiinnostunut taide- ja kulttuurialan ammatillisesta vaikuttamisesta ja edunvalvonnasta? Hae mukaan TAKUn hallitukseen! Haemme nyt hallitukseemme neljää varsinaista jäsentä, kahta varajäsentä ja yhtä hallituksen opiskelijaedustajaa.

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n toimintaa johtaa ja yhdistyksen edunvalvontaa luotsaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä ja neljä varajäsentä. Hallituksen jäsenistä erovuorossa on aina puolet kerrallaan. Varajäseniä on neljä ja myös heistä erovuorossa on aina vuosittain kaksi. Lisäksi etsimme hallitukseen opiskelijaedustajaa, jonka kausi on yksi vuosi. Etsimme nyt hallitukseen neljää uutta varsinaista ja kahta varajäsentä vuosille 2020-2021 sekä opiskelijaedustajaa vuodelle 2020.

Toivomme TAKUn hallituksen jäseniltä kiinnostusta työelämäkysymyksiin ja halua osallistua oman alansa ammattijärjestötoimintaan. Ammattijärjestön hallituksen jäsenenä olet avainasemassa ja näköalapaikalla vaikuttamassa taide- ja kulttuurialan asiantuntijoiden työolosuhteiden, aseman, koulutuksen ja osaamisen kehittymiseen.

Sinun ei tarvitse olla yhdistysasioista perillä oleva konkari, vaan ennen kaikkea oman alasi kehittämisestä innostunut, aktiivinen ja yhteistyökykyinen taide- ja kulttuurialan asiantuntija. Sinulla on intoa ja halua paneutua oman alasi asioihin ja vaikuttaa niiden kehittämiseen.

Hallituksen kokouksia on vuodessa noin kahdeksan. Kokousten ulkopuolella toimintaan voi osallistua omien mahdollisuuksien mukaan. Tekemistä ja mahdollisuuksia osallistua riittää, mutta emme oleta ja vaadi mahdottomia. Kokouksista maksamme hallituksen jäsenille kokouspalkkion ja korvaamme matkakulut.

Miten haen?

Uudet TAKUn hallituksen jäsenet ja puheenjohtaja vuodelle 2020 valitaan syyskokouksen yhteydessä Helsingissä perjantaina 29.11.2019.

Ilmoittaudu ehdolle hallitukseen tällä lomakkeella. Hakuaika päättyy 15.11.2019.Toivomme lyhyen esittelyn lisäksi ajatuksiasi järjestön toiminnan kehittämisestä ja taide- ja kulttuurialan edunvalvonnasta. Lisäksi voit halutessasi liittää mukaan ansioluettelosi ja noin kahden minuutin mittaisen videoesittelyn.

Toiveemme on, että kaikki hallituksen jäsenyydestä kiinnostuneet ehdokkaat olisivat läsnä syyskokouksessa perjantaina 29.11. Jos et kuitenkaan pääse paikalle, voit osallistua myös videotervehdyksen välityksellä. Ehdolle voi toki aina ilmoittautua myös vasta paikan päällä syyskokouksessa.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Nea Leo, nea.leo@taku.fi, 044 066 4800

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png

Lue lisää

Sanoista tekoihin – budjettiriihessä edessä lupausten lunastamisen aika

26.8.2019

 

Valtiovarainministeriön ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle 2020 ja eri ministeriöiden ehdotukset omien hallinnonalojensa budjeteiksi on julkaistu. Budjettiehdotuksen käsittely jatkuu tällä viikolla käynnistyvillä ministeriöiden ja valtiovarainministeriön välisillä neuvotteluilla. Hallitus puolestaan käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessään 17.–18. syyskuuta ja hallituksen esitys vuoden 2020 talousarvioksi julkaistaan 7. lokakuuta.

Taiteilijoiden toimeentuloon luvattujen parannusten näyttävä budjetissa

TAKU edellyttää, että hallitusohjelmassa luvatut panostukset taiteilijoiden toimeentuloon näkyvät konkreettisesti myös budjettipäätöksissä. Kannatamme lämpimästi OKM:n budjettiehdotuksessa esitettyjä valtion taiteilija-apurahan nostoa 2 000 euroon kuukaudessa nykyisestä 1733 eurosta sekä taiteilijaeläkkeiden määrän lisäämistä nykyisestä 51 eläkkeestä 100 täyteen eläkkeeseen. Nämä parannukset vastaavat ensiapuna jo vuosikausia kasvaneisiin tarpeisiin.

Valtion taiteilija-apurahan nosto nostaisi toteutuessaan myös apurahojen verovapauden tasoa yleisesti, mikä on taiteilijoiden ja tutkijoiden toimeentulon kannalta tärkeä parannus. Tässä yhteydessä haluaisimme nostaa ilmaan myös ajatuksen, onko apurahojen verovapauden ylipäätään oltava kytköksissä taiteilija-apurahan tasoon. Taiteilijoiden ja tutkijoiden toimeentulon kannalta merkittävä parannus olisi, jos henkilökohtaiseen työskentelyyn tarkoitetut apurahat olisivat jatkossa verovapaita tasostaan riippumatta.

TAKU kannattaa myös budjetissa esitettyjä määrärahalisäyksiä muun muassa taiteen perusopetukseen ja kulttuurimatkailuun. Nämä panostukset edesauttavat samalla myös alan asiantuntijoiden työllisyystilannetta.

Kokonaisuudessaan taiteen ja kulttuurin rahoitusosuus nousisi OKM:n budjettiesityksen mukaan 51,2 miljoona euroa ja olisi nyt 498,9 miljoonaa euroa.Suunta on oikea, jotta tämän hallituskauden aikana päästään hallituspuolueiden lupaamaan prosentin osuuteen valtion kokonaisbudjetista. Tämän vuoden kokonaisbudjetista summa olisi ollut 570 000 euroa. Toivomme hallituspuolueiden muistavan lupauksensa budjettiriihessä ja pitävän kiinni opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä.

Korkeakouluille luvatut korotukset toteutettava luvatusti

Hallitusohjelmassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta luvataan nostaa yhteensä 60 miljoonalla eurolla.Valtiovarainministeriön ehdotuksessa korotukset vuodelle 2020 ovat kuitenkin vain neljäsosa luvatusta. TAKU edellyttää, että luvatut korotukset toteutetaan täysimääräisenä ja tukee opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä, jossa yliopistot saisivat hallitusohjelman mukaisesti 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa heti ensi vuonna. OKM:n esityksen mukainen rahoituksen lisäys paikkaisi korkeakoulutuksen merkittävää rahoitusvajetta koko hallituskauden ajan.

Aktiivimallista luovuttava ja määrärahoja kohdennettava TE-toimistojen palveluihin

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa omassa esityksessään, että aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan heti, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty. TAKU edellyttää aktiivimallin leikkurin ja velvoitteiden purkamista mahdollisimman pian, sillä aktiivimalli kohtelee työttömiä epätasa-arvoisesti ja on osoittautunut tehottomaksi.

TAKU jakaa Akavan Erityisalojen edunvalvonnan päällikkö Helena Lamposen näkemyksen aktiivimallin valmistelun epäkohdista ja toivoo, että niistä otetaan tulevaisuudessa opiksi: ”Mallin tarkoitus oli hyvä, mutta puutteellisen lainvalmistelun pohjalta suorastaan jääräpäisesti läpi ajetun lain toimeenpano epäonnistui, sillä valmistelussa käytännön toteutus jätettiin aivan liian vähälle huomiolle. Perustuslain tai työttömyysturvan asiantuntijoita ei kuultu, vaikka varsin moni esitti perusteltua kritiikkiä ja vastalauseita jo valmisteluvaiheessa. Mallin käytännön toimeenpanoon varattiin myös liian vähän resursseja”, toteaa Lamponen Akavan Erityisalojen kannanotossa.

Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa TE-palveluihin noin 15 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tämä on TAKUn aiempien kannanottojen mukaista, kunhan resurssit kohdennetaan viisaasti. Painopisteen tulee suuntautua entistä enemmän ohjaukseen ja neuvontaan;  turhasta, TE-toimistoja työllistävästä byrokratiasta on pyrittävä aktiivisesti eroon.

Myös ehdotetut lisämäärärahat yritysten ja kolmannen sektorin palkkatukeen ovat sinänsä hyvä asia. TAKU muistuttaa, että palkkatukeen liittyvää tiedotusta on kuitenkin lisättävä ja resursseja on varattava myös tuen vaikuttavuuden seurantaan.  Ohjauksessa ja valvonnassa tulee kiinnittää huomiota, että palkkatuki todella edesauttaa palkkatukea saavan työllistymistä. Palkkatuki ei myöskään saa heikentää muiden saman työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden asemaa. Palkattua henkilökuntaa ei saa käyttää korvaamaan vakituista työvoimaa halvemmalla. Se ei ole palkkatuen tarkoitus, eikä hyödynnä pitkällä tähtäimellä myöskään tuella työllistettyjä.

Kohti kestävää työelämää

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaa vuosille 2020–2022. Ohjelmalle ehdotetaan 4 miljoonan euron vuosittaista määrärahaa. TAKU näkee hyvänä asiana, että työelämän ohjelmallinen kehittäminen nostetaan pitkän tauon jälkeen uudelleen esiin. Kehittämisohjelman rinnalla tulee jatkuvuuden turvaamiseksi kuitenkin vahvistaa myös alan muuta tutkimusta ja koulutusta.

TAKU muistuttaa, että kestävän työelämän kehittäminen ei saa jäädä yksittäisen kehittämishankkeen varaan, vaan  sen tulee näkyä vahvana panostuksena työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen yli sektori- ja hallinnonrajojen.

Ilahduttavaa on, että eri ministeriöiden budjettisesityksissä on kiinnitetty tällä kertaa kautta linjan huomiota myös oikeudenmukaisen ja kestävän maailman rakentamiseen. Budjettiesityksessä esimerkiksi kehitysapuun on tulossa merkittävä, noin 70 miljoonan euron lisäys ja kivihiilestä luopumista tuetaan panostamalla muun muassa käytön korvaavien investointien tukemiseen ja kiintiöpakolaisten määrään on tulossa lisäyksiä. Toivottavasti nämä jäävät myös lokakuussa esitettävään hallituksen talousarvioesitykseen.

Talousarvioesityksen etenemisen aikataulut löydät täältä.

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png

Lue lisää