Avainsana: yrittäjyys

TAKU selvittää osuuskunnan perustamista jäsenilleen

15.4.2019

TAKU, Kieliasiantuntijat, MAL ja Viesti selvittävät yhdessä osuuskunnan perustamista jäsenilleen. Osuuskunta tarjoaisi itsensätyöllistäjille mahdollisuuden parempaan sosiaaliturvaan ja vahvistaisi verkostoitumista. 

Osuuskunnan perustamisen myötä itsensätyöllistäjä-jäsenille tarjottaisiin uusi jäsenetu, jonka avulla heikkoa sosiaaliturvaa olisi mahdollista parantaa. Jos itsensätyöllistäjä tekisi työtä työosuuskunnan jäsenenä ja työmuoto täyttäisi tietyt kriteerit, hänet voitaisiin lukea palkansaajan sosiaaliturvan piiriin.

Lisäksi oman ammattijärjestön osuuskunta tukisi jäseniään vahvistamalla ammatillista identiteettiä ja verkostoitumista, koska osuuskunnan jäsenet edustaisivat samaa tai läheistä ammattialaa.

AEK-koulutussäätiön myöntämä 5000 euron apuraha osuuskunnan perustamisen selvittämistä varten myönnettiin ammattijärjestöille lauantaina 13.4. Akavan Erityisalojen kevätliittokokouksessa. Selvitys osuuskunnan perustamisesta valmistuu arviolta viimeistään syksyllä 2019.

Lue lisää

Liiketoimintaosaaminen kulttuurituottajan työssä

9.5.2018

TAKU ry toimi tilaajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kulttuurituotantoa opiskelevan Valpuri Jurvelinin opinnäytetyössä.

Opetussuunnitelmista tutkimusmateriaalia

Opinnäytetyön tavoite oli kartoittaa, miten eri oppilaitosten kulttuurituotannon koulutusohjelmien opetussuunnitelmat vastaavat liiketoimintaosaamisen puolesta opiskelijoiden vaatimuksia. Lisäksi Jurvelin tutki sitä, miten opiskelijat kokevat yrittäjyyden merkityksen työllistymismuotona. Työssä tarkastellaan lukuvuoden 2017-2018 opetussuunnitelmia.

"Jokainen Suomen kulttuurituotannon koulutuksista on valinnut opinnoille tietyn kärjen, joka heijastuu opintoihin koko koulutuksen ajan. Metropolialla se on liiketoimintaosaaminen, SeAMKilla yrittäjyys, Arcadalla mediapainotteisuus ja Humakissa yhteiskunnallisuus. Tätä spesifioitua osaamista korostamalla kulttuurituotannon koulutusohjelmien välille saataisiin entistäkin selkeämpiä eroavaisuuksia." (Jurvelin, s. 64)

Opetussuunnitelmien lisäksi opinnäytetyössä hahmotetaan tämän ajan kulttuurituottajan työnkuvaa ja määritellään luovan työn osaamisvaatimukset. Tässä Jurvelin on käyttänyt apuna mm. Elina Saksalan Tuottajan käsikirja -teosta (2015).

Kysely liiketoimintaosaamisesta

Toteutimme yhdessä Jurvelinin kanssa kyselyn, johon saatiin määräaikana yhteensä 138 vastausta. Kyselyn linkkiä jaettiin alkuvuodesta myös TAKUn kanavissa. Kohderyhmänä oli ensisijaisesti tällä hetkellä kulttuurituotantoa opiskelevat henkilöt kaikista ammattikorkeakouluista ympäri Suomen.

Kyselyn tulokset antavat selkeän kuvan nuorten kulttuurituottajien näkemyksistä siitä, millaisiin tehtäviin ja mille sektorille he toivovat työllistyvänsä. Vastaajista 67,4 % koki mieluisimpana tulevaisuuden työmuotona yhdistelmän palkansaajana työskentelystä ja toiminimen tai yrittäjyyden kautta työllistymisestä. Sama määrä vastaajista haluaisi toimia tulevaisuudessa sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Jurvelinin tutkimus vahvistaa myös sen, että nykyiset kulttuurituotannon opiskelijat kokevat liiketoimintaosaamisen merkittävänä valttina työmarkkinoilla, mutta tämän hetkiset kurssikokonaisuudet ja opetus eivät vastaa odotuksia tai tue yrittäjyyttä riittävästi. Kurssisisältöihin kaivataan siis muutosta.

Lue ja lataa Valpuri Jurvelinin opinnäytetyö (pdf) tästä.

 

Lisätietoja:
Valpuri Jurvelin
a.valpuri.jurvelin@gmail.com

Lue lisää

Luovien alojen yrittäjien työttömyysturvapäätökset keskitettävä yhteen TE-keskukseen

4.12.2015

Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 94/2015.

TAKU ry on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan pyynnöstä ottanut kantaa lausuntopyyntöön koskien taide- ja kulttuurialojen yrittäjien työttömyysturvalakia.

Taustaa

Nykyinen toimeentuloturvalainsäädäntö soveltuu huonosti taide- ja kulttuurialoilla sekä muilla luovilla aloille tehtävään työhön liittyvien sosiaalisten riskien sosiaalivakuuttamiseen.

Hallituksen esityksessä yrittäjämääritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että työttömyysturvalaissa yrittäjänä pidettäisiin henkilöä, jota pidetään yrittäjänä yrittäjän eläkelaissa tai maatalousyrittäjän eläkelaissa. Muutos selkeyttäisi henkilön asemaa työttömyysturvajärjestelmässä. Se parantaa päätoimisesti omassa työssään työllistyvän asemaa. Samalla se voi osoittautua ongelmalliseksi sellaisille henkilöille, jotka työskentelevät yhtä aikaa palkansaajina ja yrittäjinä ilman, että kumpaakaan työtä voidaan pitää selvästi henkilön päätyönä.  Niinpä nyt käsittelyssä oleva lakimuutos voi olla ongelmallinen useille taide- ja kulttuurialojen sekä muiden luovien alojen palkansaajille ja yrittäjille. Ongelmat eivät kuitenkaan liity niinkään ehdotettuun lakitekstiin itseensä kuin työttömyysturvalainsäädännön soveltamiseen TE-toimistoissa niiden antaessa työvoimapoliittisia lausuntoja.

Suurin ongelma on paikallinen soveltaminen

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö pitää hyvänä, että ehdotuksella ei ole tarkoitus puuttua ns. päätoimisen ja sivutoimisen työn määrittelyyn työttömyysturvassa. Sinänsä hyvät soveltamisohjeet eivät toimi käytännössä. On erittäin valitettavaa, että työttömyysturvalainsäädäntöä sovelletaan TE-toimistoissa usein mielivaltaisesti ja harkintavaltaa käytetään säännönmukaisesti työttömyysetuuden hakijan kannalta etuuksia epäävästi.

Kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi esitämme, että Työ- ja elinkeinokeskuksissa päädyttäisiin ratkaisuun, jossa kaikki taide- ja kulttuurialojen sekä muiden luovien alojen yrittäjäksi määrittelyä koskevat ratkaisut tehtäisiin keskitetysti yhdessä, erikseen määritellyssä TE-toimiston toimipisteessä, jossa olisi riittävän asiantuntemuksen omassa työssä työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä omaavaa henkilöstöä. Myös luovia aloja koskeva työllisyysneuvonta ja työllisyyskoulutuksen koordinointi olisi syytä keskittää samoihin TE-toimistoihin.

Taide- ja kulttuurialoilla on tyypillistä, että työn laskutukseen liittyvät käytännön tehtävät hoidetaan laskutusosuuskuntien kautta. Alalla toimii siis paljon ns. kevytyrittäjiä, jotka toimivat ilman omaa yritystä, y-tunnusta ja yrittäjän eläkevakuutusta.Monien taide- ja kulttuurialojen kevytyrittäjien kannalta olisi toivottavampaa, että heidät rinnastettaisiin palkansaajiksi eikä nyt esitetyllä tavalla yrittäjiksi.

Lue lisää