Avainsana: tapahtuma-ala

Mitta on täysi: kulttuuri- ja tapahtuma-alan julkilausuma.

3.6.2021

Pandemia on kurittanut koko maata. Kulttuuri- ja tapahtuma-alaan koronarajoitukset ovat iskeneet muita aloja pahemmin, koska valtaosa sektorin toiminnasta perustuu yleisötalouteen.

Tapahtumat on pidetty suljettuina liian pitkään – alan esityksiä rajoitusten asteittaisesta purkamisesta ja turvallisesta ja vastuullisesta tapahtuman järjestämisestä ei ole kuultu. Kulttuurin ja tapahtumien parissa työtä tekevät on ajettu ahtaalle työn edellytykset estämällä. Koronatuet ja -kompensaatiot ovat olleet riittämättömiä, niitä on saatu aivan liian myöhään eivätkä ne ole kohdistuneet kaikilta osin oikein. Kymmenille tuhansille kulttuurin ja tapahtumien ammattilaisille ja yrityksille kuluneet 15 kuukautta ovat olleet katastrofaaliset. Myös kulttuurin rahoitus on vaarassa, koska se on suurelta osin sidoksissa väheneviin veikkausvoittovaroihin.

Koronan aallot ovat huuhtoneet rakenteiden valuviat esiin ja osoittaneet lukuisat ongelmat kulttuurin ammattilaisten työn tekemisen moninaisten muotojen yhteensovittamattomuudessa, sosiaaliturvassa, freelancereiden asemassa ja kulttuurin rahoituksessa. Epidemia on paljastanut, ettei vallitseva järjestelmä tunnista kulttuuria toimialana. Sosiaaliturva ja työsuhteen määritelmät eivät huomioi sitä, että maailma on muuttunut. Vanhat määritelmät ja järjestelmät on uudistettava ja poliittisen päätöksenteon on otettava huomioon immateriaalinen työ ja erilaiset työn tekemisen muodot.

Kulttuuri tuottaa suoraan ja välillisesti moninkertaisesti siihen sijoitetun panostuksen. Kulttuuri on kasvava sivistystä ja tulevaisuuden hyvinvointia rakentava ala, jonka työpaikkojen määrä on lisääntynyt Tilastokeskuksen mukaan 20,1 % viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2019 kulttuuriala työllisti 120 000 henkilöä, ala tuotti 3,3 prosenttia kansantuotteestamme, ja sillä toimi 18 000 yritystä, joiden liikevaihto oli 13,4 miljardia euroa. Kulttuuri on pelkästään luvuilla mitattuna tulevaisuuden ala, johon on järkevää investoida ja jonka tekijöiden hyvinvointiin kannattaa panostaa. Sama oivallus on jo tehty monissa Pohjoismaissa. Nyt on Suomen vuoro.

Hallitusohjelmassa tavoitteena on, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:sta nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat. Ohjelmassa tavoitellaan myös kulttuuripalvelujen saavutettavuuden paranemista ja kulttuurin toimintaedellytysten vahvistumista. Kannatamme näitä hyviä tavoitteita, ja esitämme niiden tueksi seuraavia toimenpiteitä:

Tapahtumien järjestäminen turvallisuusohjeistuksilla avataan välittömästi

Mahdollistetaan tapahtumien järjestäminen, yritysten ja freelancereiden toimeentulo sekä yleisölle taiteen ja kulttuurin saavutettavuus. Terveysturvallisuuteen sovitaan toimenpiteet. Ulko- ja sisätiloihin määritellään eri yleisörajat ja rajauksia väljennetään ripeästi ilmaantuvuusluvun laskiessa. Tartuntatautilain 58 pykälän tulkintaa on muutettava niin, että se käsittää myös tapahtumat. 58d §:n 2 metrin turvavälisääntelyä on lievennettävä metriin. Sillä määräyksellä toimittiin turvallisesti ilman tartuntaketjuja viime alkusyksy. Pitkällä aikavälillä koko tartuntatautilaki on uudistettava ja kompensaatio on sisällytettävä siihen.

Freelancereille suunnatut koronatuet laitetaan maksuun viipymättä; myös tapahtuma-ala tarvitsee pitkän rajoituskauden jälkeen starttituen

Tapahtuma-ala sekä kulttuurin freelancerit ja toimijat ovat toimineet vastuullisesti koko epidemian ajan ja kunnioittaneet rajoituksia. Pitkään jatkunut rajoituskausi on aiheuttanut loputtoman määrän tapahtumien, esitysten ja projektien peruutuksia ja tulojen menetyksiä. Freelancerit ovat odottaneet koronatukiaan liian kauan. Maksatus on tehtävä viipymättä. Jotta tapahtuma-ala pääsee uudelleen toimintaan, se tarvitsee starttituen, jolla varmistetaan toimialan yritysten ja työpaikkojen elpyminen.

Leikkauksista investointeihin: kulttuuriin investoidaan vähintään yksi prosentti valtion budjetissa

Kulttuurin rahoitus on ollut veikkausvoittovarojen varassa ja nyt Veikkauksen tuottojen pudotessa kulttuurin entuudestaan niukkaan rahoitukseen on syntymässä iso lovi. Hallituksen puoliväliriihen yhtenä seurauksena ilmoitettiin 17,5 ja 23 miljoonan euron leikkauksista OKM:n taide- ja kulttuurialan budjettiin vuosina 2022 ja 2023 sen takia, että hallitusohjelmassa luvattuja veikkausvoittovarojen alenemia ei luvatusti kompensoidakaan. Esitetyt leikkaukset voivat tarkoittaa jopa 10.000 menetettyä työpaikkaa. Kulttuuribudjetti on valtion budjetin mittaluokassa pieni ja esitetyt leikkaukset siihen nähden suuria. Lyhytnäköinen leikkaaminen kasvua ja hyvinvointia tuottavaan alaan ei kannata eikä tue hallitusohjelman tavoitetta etenkään tilanteessa, jossa pandemia on jo vaurioittanut alaa syvästi. Kulttuurin rahoitus on sidottava budjettivaroihin ja tasoa nostettava. Investointiin on sitouduttava yli hallituskausien.

Työsuhteen määritelmä päivitetään ja freelancereiden turvaverkkoa parannetaan

Freelancereille on tyypillistä työskennellä itsenäisenä toimijana vailla vakituista työsuhdetta useammalle työnantajalle tai toimeksiantajalle ja siten, että työn tekemisen tapa vaihtelee. Tämä epätyypillinen työ yleistyy ja on nykyään tavallinen tapa ansaita elanto. Etuuslainsäädäntömme, esimerkiksi työttömyysturva ja eläkevakuutus, lähtee siitä, että työtä tehdään pelkästään joko työsuhteessa tai yrittäjänä. Työn tekemisen tapa vaikuttaa monin tavoin sosiaaliturvaan huolimatta siitä, ettei arkikäytäntö vastaa näin jyrkkää kahtiajakoa. Työsopimuslakia on hallitusohjelman mukaisesti muutettava siten, että työsuhteen naamiointi joksikin muuksi estetään. Työsuhteen suojaa on lakia täsmentämällä laajennettava työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa työtä tekeviin. Palkkatyön ja yritystoiminnan työttömyysturvan perusteeksi rakennetaan toimiva yhdistelmävakuuttamisen malli.

#mittaontaysi #oikeuskulttuuriin

Julkilausuman on allekirjoittanut 171 kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijaa:

AGMA Luovan talouden agentit ja managerit ry Amos Rex ANTI - Contemporary Art Festival Arti Waine Productions Oy Arts Management Helsinki AV-arkki Bastionin kesäteatteri Circus Maximus Cirko - Uuden sirkuksen keskus Compañía Kaari & Roni Martin Dokumenttikilta ry Eino Leinon seura Elävän kuvan keskus ELKE ry EMMA - Espoon modernin taiteen museo Esittävien taiteiden oppilaitosten liitto ry/ETOL ry Esitystaiteen Keskus ry - Performancecentrum rf Esitystaiteen seura Espoon Kaupunginteatteri FIDEA - Suomen draama- ja teatteriopetuksen liitto ry Finland Festivals Finlands svenska författareförening Finlands Svenska Skådespelarförbund rf Forum Artis Frame Contemporary Art Finland Freelancemuusikot ry Greta Productions Grus Grus Teatteri Gummerus Oy Hangö Teaterträff rf Helsingin barokkiorkesteri Helsingin kamarikuoron kannatusyhdistys ry Helsingin kaupunginteatteri Helsingin Taidehalli Hämeenlinnan Uusi Kesäteatteri HÖG light & sound oy Iltama Improvisaatioteatteri Riskiryhmä Improvisaatioteatteri Stella Polaris Itä-Suomen tanssin aluekeskus Jägerhorn Productions Kaiken keskus ry Kajaanin kaupunginteatteri Kamariorkesteri Avanti! Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus Keski-Uudenmaan Teatteri Kiinteistö Oy Kaapelitalo Klockriketeatern Kouvolan teatteri Oy KULTA ry Kulttuurimylly Kuopion kaupunginteatteri Lahden kaupunginteatteri Lahden Runomaraton ry Lain§uojattomat-teatterifestivaali Lavastus- ja pukusuunnittelijat ry LiveFIN ry LUST rf Mad House Helsinki Maria Baric Company Metropolia Ammattikorkeakoulu Mikkelin Teatteri Music Finland Musiikkitalo Musiikkiteatteri Kapsäkki MUU ry Muusikkojen liitto Myllyteatteri Noora Karma oy Nordic Drama Corner - Näytelmäkulma Nuoren Voiman Liitto Oblivia rf OSIRIS teatteri Osuuskunta Poesia Oulun Musiikkijuhlat Oulun teatteri Partalan Uusi Kesäteatteri Pop & Jazz Konservatorio Pragma Helsinki Q-teatteri Quo Vadis Race Horse Company Rakastajat-teatteri Rauman teatteri Red Nose Company Runoviikko ry Runoyhdistys Nihil Interit ry Ruska Ensemble Ryhmäteatteri Samppalinnan Kesäteatteri Sanasto – Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Seinäjoen kaupunginteatteri Sirkuksen tiedotuskeskus ry Sodankylän elokuvajuhlat Suomalainen kamariooppera Suomen arvostelijain liitto ry, SARV Suomen Assitej ry Suomen elokuva- ja mediatyöntekijöiden liitto Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry Suomen Filmikamari ry Suomen kansallisooppera ja -baletti Suomen Kansallisteatteri Suomen Kirjailijaliitto Suomen konservatorioliitto Suomen Kulttuuritalot ry Suomen Kuvanveistäjäliitto ry Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto Suomen musiikintekijät ry Suomen Musiikkikustantajat ry Suomen musiikkineuvosto Suomen musiikkioppilaitosten liitto Suomen Nuorisoseurat ry Suomen Nuorisosirkusliitto Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry Suomen Näyttelijäliitto – Finlands Skådespelarförbund ry Suomen PEN Suomen Säveltäjät ry Suomen Taidegraafikot ry Suomen Taikapiiri ry Suomen Taiteilijaseura Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto Suomen teatterinjohtajaliitto Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit STOD Suomen teatterit ry Suomen Työväen Musiikkiliitto ry Suomen valo-, ääni- ja videosuunnittelijat ry Svenska Teatern Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Taideyliopisto Taiteen perusopetusliitto TPO ry Talent School Tampereen elokuvajuhlat Tampereen Työväen Teatteri Tanssin tiedotuskeskus Tanssiteatteri Eri Tanssiteatteri Glims & Gloms Tanssiteatteri Minimi Tanssiteatteri Raatikko Tapahtumateollisuus ry Teater Viirus Teaterföreningen Stjärnfall rf Teatteri Avoimet Ovet Teatteri ILMI Ö Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme Teatteri Jurkka Teatteri Telakka Teatteri Telakka Teatteri Vanha Juko Teatterialan Ammattilaiset TAM ry Teatterikeskus ry Teatterikone Teatterin tiedotuskeskus TINFO TEHDAS teatteri Teosto ry Tero Saarinen Company Todellisuuden tutkimuskeskus TOTEM-teatteri Turun Kaupunginteatteri Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. Täydenkuun tanssit -festivaali Unga Teatern Valokuvataiteilijoiden liitto ry Valtimonteatteri Vantaan Viihdeorkesteri Varkauden Teatteri WAUHAUS-taidekollektiivi Vesterinen Yhtiöineen Oy WHS Zodiak Åbo Svenska Teater Äänirasia Tapahtumantekijä Oy

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Yleisötapahtumat on avattava samaan tahtiin muun yhteiskunnan kanssa

26.5.2021

Yli viisikymmentä järjestöä vaatii epätasa-arvoisen kohtelun lopettamista ja peräänkuluttaa poliittista tahtoa ratkaisujen löytämiseksi.

Kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-ala on ottanut tänään laajassa rintamassa julkisesti kantaa yleisötilaisuuksien kohteluun.

  • Me haluamme oikeudenmukaisuutta ja ratkaisuja. Jo yli vuoden ajan jatkuneet rajoitukset ovat tarkoittaneet satojentuhansien ammattilaisten töiden loppumista. Samalla myös tapahtumien yleisöt ovat vailla kohtaamisia ja yhteisiä elämyksiä, vaikka näin ei tarvitsisi olla. Kun muu Suomi avautuu, miksi yleisötapahtumat joutuvat yhä toimimaan erilaisilla pelisäännöillä, kysyy LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Järjestöjen yhteisen näkemyksen mukaan yleisötilaisuuksiin kohdistuvien rajoitusten välttämättömyysperusteet ovat puutteellisia, eivätkä rajoitukset ole olleet tarkkarajaisia. Yleisötilaisuuksiin liittyviä linjauksia ja päätöksiä tehdään liian myöhään ja lyhytkestoisesti – edelleen esimerkiksi odotetaan tietoa tapahtumien järjestämisen ehdoista kesäkuulle.

  • Meillä on jo olemassa tutkimukseen perustuvaa näyttöä siitä, että esimerkiksi ilmanvaihdolla, kasvomaskien käytöllä ja yleisöjen sijoittelulla on merkitystä terveysturvallisuuden toteutumisessa. Kuitenkaan näitä asioita ei ole otettu huomioon hallituksen linjauksissa, vaan on valittu tie, jossa yleisötilaisuuksia rajoitetaan edelleen hyvin laajasti ja voimakkaasti, kertoo johtaja Kati Kuusisto Tapahtumateollisuudesta.
  • Ymmärrämme hyvin sen, että epidemiakehitys voi välillä yllättää ja rajoituspäätöksiä joudutaan tällöin mahdollisesti muuttamaan nopeastikin. Nyt on kuitenkin kyse siitä, että kokonaisilta toimialoilta puuttuu pitkän ajan näkymä ja varmuus siitä millaisilla reunaehdoilla voidaan toimia. Poliittisten päättäjien on nyt nopeasti luotava selkeä ja riittävän pitkäkestoinen näkymä siitä, kuinka tapahtumat voivat jälleen toimia normaalisti, vaatii toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö Music Finlandista.

Lisätiedot:

Jenna Lahtinen, toiminnanjohtaja, LiveFIN ry, jenna.lahtinen@livefin.fi, 050 376 3767
Kaisa Rönkkö, toiminnanjohtaja, Music Finland ry, kaisa.ronkko@musicfinland.fi, 040 8674216
Maria Sahlstedt, johtaja/vaikuttaminen, Tapahtumateollisuus ry, maria.sahlstedt@tapahtumateollisuus.fi
040 147 0693

Kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-alan yhteisen kannanoton ovat allekirjoittaneet seuraavat järjestöt:

AKK Sports Oy / Rally Finland, Finland Festivals, Finlands svenska författareförening, Forum Artis, Frame Contemporary Art Finland, Gramex, IndieCo, Jääkiekon SM-liiga, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA, LiveFIN, LYHTY Luovan työn tekijät ja yrittäjät, Manager's Forum Finland (MMF), Messu- ja tapahtumajärjestäjät, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Musiikkituottajat - IFPI Finland, Muusikkojen liitto, Näyttelijäliitto, ProBasket, Sirkuksen tiedotuskeskus, SOA Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit, Sulasol, Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO, Suomen Filmikamari, Suomen Hippos, Suomen Jazzliitto, Suomen kansallisooppera ja -baletti, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen konservatorioliitto, Suomen Kulttuuritalot, Suomen Kuntaliitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen musiikkineuvosto, Suomen musiikkioppilaitosten liitto, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat, Suomen Olympiakomitea, Suomen Palloliitto, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät, Suomen Taiteilijaseura, Suomen Teatterit, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU,
Taideyliopisto, Tanssin tiedotuskeskus, Tapahtumateollisuus, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme, Teatterikeskus,Teatterin tiedotuskeskus TINFO, Teosto, Työväen Näyttämöiden Liitto, Veikkausliiga

 

 

 

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Näkökulmia koronakriisissä selviämiseen tapahtuma-alalla 

5.3.2021

Tapahtuma-alalla keinuntaa koronakriisin aiheuttaman epävarmuuden, epätoivon ja toivonkipinän ylläpitämisen välillä on jatkunut pian vuoden ajan. Miltä poikkeustilanne on näyttänyt yksittäisen organisaation arjen tasalla? Mikä on auttanut selviytymään?

Ruisrockin vastaava tuottaja Piia Lääveri (TAKUn hallituksen jäsen) kertoi Johtajuusseminaarissa (11.2.21) koskettavasti ja rehellisesti siitä, millaisen törmäyksen koronapandemia aiheutti heidän tapahtumaorganisaatiossaan.

Tapahtuma-alan tilannetta pyritään vakauttamaan kesän 2021 suunnitelmien mahdollistamiseksi (ks. turvallisen tapahtuman malli, tapahtumatakuu), mutta yhä elämme epävarmaa aikaa ja pitkää murroskautta.

Päivä kerrallaan epävarmassa tilanteessa

Alalla on jouduttu sopeutumaan yhä uusiin rajoituksiin ja nopeasti muuttuviin lähitulevaisuutta koskeviin näkymiin. Ongelmallista on mm. se, että kesäaikaisen tapahtuman tuottaminen on aloitettava useita kuukausia etukäteen, eikä toiminnan mahdollistavaa riittävää varmuutta ole ollut.

Alkuvaiheessa organisaatio tulee toimeen omalla tiiviillä tuotantotiimillä, mutta henkilötarve ja tuotantoketju kasvavat jo kauan ennen tapahtuman ajankohtaa. Sopimusverkostot ovat laajoja tekniikasta, ravintolatoimintaan sekä telttavuokrayrityksiin saakka ja etupainotteisesti syntyy myös merkittäviä kustannuseriä, jotka muuttuvat riskeiksi. Korona-aikana moneen kertaan muuttuneet tulevaisuusnäkymät ovat tehneet tapahtumajärjestäjien työstä lähes mahdotonta.

Keväällä 2020 akuutti vaihe katsottiin Force Majeure -tilanteeksi, jossa kaikki osapuolet joutuvat purkamaan peruuntuvaa festivaalia koskevat sopimuksensa. Käytössä oli myös työmarkkinajärjestöjen sopimat joustot mm. lomautuksissa. Nyt, keväällä 2021 tällaisia mahdollisuuksia ja työkaluja ei ole, mutta ei myöskään päivämäärää sille, milloin ja miten rajoituksia voidaan purkaa.

Avoimuus ja tunteista puhuminen ovat auttaneet työyhteisöä

Esimiestyötä tekevä Piia Lääveri kertoo kriisissä selviämiseen auttaneen avoimuus, kuunteleminen, yhteisyyden jakaminen, muutosjoustavuus ja "toisin tekeminen". Esimerkiksi palaverin pitäminen sienimetsässä toi inhimillistä lämpöä ja jaksamista työyhteisöön. Ruisrockin organisaatio on löytänyt merkityksellisyyttä myös tulevaisuustyöskentelystä ja uuden oppimisesta: kerrankin on ollut aikaa osallistua haaveena olleisiin koulutuksiin.

Kulttuuri- ja tapahtuma-alalla kyse on usein kutsumustyöstä – Piia kertoo juuri sen lisänneen eteenpäin selviämisen tahtoa. Ruisrockin henkilökunta on sitoutunutta ja kokee työnsä merkitykselliseksi. Erityisen turhauttavaa on se, että merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi koetulla työllä ei ole nyt varmoja toteutumismahdollisuuksia. Sama pätee koko tapahtuma-alalla.

"Ihmisillä on kriisissä erilaisia tarpeita: yksi saa avun työterveydestä, toinen tuen esihenkilöltä ja kolmas kokee tiimin kanssa keskustelun tärkeäksi", sanoo Piia ja jatkaa: "On myös ok tunnustaa, että aina ei jaksa samalla tavalla. Olemme puhuneet paljon tunteista työyhteisössä."

Kannattaa keskittyä siihen, mihin voi vaikuttaa

Esimiestasolla Piia Lääverille henkilökohtaisesti raskaimpia hetkiä ovat olleet pakon edessä tehdyt lomautukset, joita ei ole voinut välttää parhaalla tahdollakaan. Hän sanoo kaunistelematta, että kriisin keskellä tapahtumajärjestäjien ensisijainen tavoite on ollut pitää henkilöstö töissä ja järjissään: "Järjissään pysymistä auttaa se, että keskittyy asioihin, joihin pystyy vaikuttamaan."

Tärkeä oivallus on ollut myös yleisölähtöisyys voimavarana. Koronakriisin aikana on ryhdytty uudenlaiseen yhteydenpitoon sidosryhmien kanssa tarjoamalla festivaaliyleisölle väyliä sosiaalisen median kautta. Samalla Ruisrock on halunnut kantaa vastuuta nuorista, joita korona-aika on koetellut.

Yleisösuhde on lopulta se, josta myös itse festivaaliorganisaatio saa eniten voimaa. Ruisrockin missio on tuottaa maailmaan iloa ja onnellisuutta. Tapahtuma-alalla moni allekirjoittaa saman.

Voimassa olevan (1.3.2021) suunnitelman mukaisesti Ruisrock vietetään tulevana kesänä 9.-11.7. Festivaalia koskevat uutiset julkaistaan sen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.

YLEn uutinen 4.3.21:

"Ensimmäisen kesäfestarit peruuntuivat - Kuopio tanssii ja soi siirtyi syksyyn, Ruisrock pohtii vaihtoehtoista tapahtumaa."

"Promoottori Mikko Niemelän mukaan festivaalia valmistellaan edelleen, ja kaikki valmiudet tapahtuman täysimittaiseen järjestämiseen ovat olemassa."

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää