Kysyimme kuntavaaleissa 2021 ehdokkaina olevilta TAKUn jäseniltä ajatuksia ajankohtaisista aiheista. Vastauksensa antaneet ehdokkaat on aakkostettu paikkakunnan mukaisesti. (Katso kaikki TAKUn esittelyssä mukana olevat ehdokkaat>>)

1) Miten edistäisit kuntapäättäjänä taiteen ja kulttuurin roolia kunnassasi? Kerro 1–2 konkreettista esimerkkiä.

2) Mitkä toimenpiteet ovat mielestäsi omassa kunnassasi tulevalla kaudella tärkeimmät, jotta koronasta pahasti kärsineen taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimintaedellytykset turvataan myös jatkossa?

3) Millaisin tavoin näet kulttuurin olevan parhaiten läsnä kuntalaisten elämässä? 

Hattula: Riitta-Liisa Joutsenlahti

Puolue: Vihreät
Ehdokasnumero: 20

1) a) Hattulassa toimii kulttuuri- ja stipendirahasto, joka on tukenut mm. kuntalaisten moninaisia taideprojekteja miniapurahoin. Ehdottaisin tämän toiminnan vahvistamista: kunnan avustuksen suurentamista ja panostamista näiden apurahahakujen ja toteutuneiden taideprojektien markkinointiin kunnassamme.

b) Hattulassa pitäisi tehdä oma kulttuuriohjelma, joka päivitetään 3 vuoden välein. Kulttuuriohjelman tekoon tulisi osallistaa myös kuntalaisia, mm. paikalliset kulttuurialan ammattilaiset ja ihmisiä eri kylistä, eri puolilta Hattulaa.

2) Hattulan kunta voisi kyselyn avulla selvittää suoraan kunnassamme asuvien ja vaikuttavien taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoiden tarpeet. Kuntamme on pieni ja kyselyn avulla saisimme selville, mitä oikeasti tarvitaan.

3) Jokaisella on oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti. Nämä kulttuuriset oikeudet kertovat minusta kaiken.

Lisätietoja: https://www.facebook.com/rjoutsen

Helsinki: Ilona Törmikoski

Puolue: SDP
Ehdokasnumero: 232

1) Sloganini on "Ilo oppia, liikkua ja asua Helsingissä!" Helsinki on Suomen kulttuuripääkaupunki ja olen ollut mukana perustamassa ja rakentamassa useita kulttuuritapahtumia, -yhteisöjä ja -laitoksia. Kaupungissamme osallistuminen ja kulttuurin tuottamisen tulee olla luontevaa ja helppoa. On rakennettava Helsinkiä, jossa kulttuurialaa tuetaan monipuolisesti ja toimijoista pidetään huolta silloinkin, kun on vaikeaa. Kuntapäättäjänä edistän jatkuvaa kaupunkikulttuuria, joka rikastuttaa elämäämme, luo kohtaamisia, käy vuoropuhelua sekä tarvittaessa ottaa kantaa ja kritisoi ympäröivää maailmaa ja toimintatapoja. Taiteilijoiden pitää myös saada palkkaa työstään. Pidetään kaikki mukana!

2) Kulttuuri tuottaa jokapäiväistä hyvinvointia ja sen vaikutukset ulottuvat laajalle. Muusikot ja tapahtuma-ala ovat kärsineet valtavasti ja sen on ollut kohtuutontakin.

Aidosti koko kaupunkia ja kaikkia helsinkiläisiä palvelevasta kirjastoverkosta on pidettävä huolta. Juuri perustetun biennaalin, juhlaviikkojen, museon, teatterin ja orkesterimme toiminnan jatkuvuus on taattava. Nämä ovat merkittäviä, kansainvälisestikin houkuttelevia kulttuurin ja taiteen areenoita sekä toimintamalleja. Jotta tämä säilyy, meidän on huolehdittava, että tekijöillä on riittävät resurssit ja toimintaa tarvittaessa elvytetään. On luotava uusia toimintamalleja, joiden avulla myös yksittäisistä taiteilijoista huolehditaan, koska jos he eivät luo kulttuuria, siitä kärsimme me kaikki.

3) Rakennamme yhdessä Helsinkiä, jossa kaupunginosien oma identiteetti ja kulttuuri ovat rikkaus ja voimavara. Helsinki on omaleimaisten ja elinvoimaisten kaupunginosien kokonaisuus. Kaupungissamme kaikki alueet voivat kukoistaa - samoin niiden asukas-, kaupunginosa- ja kulttuuriyhdistykset!

Kulttuuri ja taide syntyy myös alueilla tekijöiden tekemänä, sen moninaisissa järjestöissä ja yhteisöissä sekä ilmenee mm. erilaisissa tapahtumissa, projekteissa, kursseissa ja näyttelyissä, joita tuetaan kaupungin varoista. Kuulemme alueiden edustajia heitä koskevassa päätöksenteossa. Asukaslähtöisyys kehittämisessä on myös hyvää johtamiskulttuuria.

Lisätietoja: https://www.facebook.com/ilonatormikoski17

Hämeenlinna: Minttu Saarinen

Puolue: Vasemmistoliitto
Ehdokasnumero: 338

1) Paikalliset kuvataiteen asemaa parantavat yhteisöt ovat tärkeä osa kuvataiteilijan työllistymistä muiden paikallisten kulttuuri- ja taidetoimijoiden lisäksi. Jo olemassa olevien toimijoiden työtä ja kehittymistä on pystyttävä tukemaan ja edistämään. Työtilojen ylläpitäminen ja taiteilijoiden työskentelyedellytysten turvaaminen on taattava.

Taidehankinnoissa sekä taidetapahtumien järjestämisessä olisi syytä palkata paikallisia tekijöitä.

2) Taiteilijat ovat tärkeä osa monipuolista ja toimivaa kuntaa. Kunnan tehtävä on taata asukkailleen kulttuurin ja taiteen saavutettavuus. Taiteen ja kulttuurin merkitys hyvinvoinnin edistäjinä on otettava huomioon. Kuntien tulisi keskittyä oman kunnan toimijoiden palkkaamiseen ja tukemiseen. Kulttuuria tarvitaan tulevina aikoina entistä enemmän, jotta pandemia ei vaikuta pysyvästi hyvinvointiin.

3) Kulttuuri on läsnä jokapäiväisessä elämässä. Sen erottaminen muusta elämästä ja ympäröivästä maailmasta voi olla hankalaa, ellei mahdotonta. Paikallinen kulttuuri näkyy ainakin Hämeenlinnassa lähes kaikkialla. Monet yritykset tekevät yhteistyötä kuvataiteilijoiden kanssa, teoksia on nähtävissä liiketiloissa ja ikkunoissa. Julkisissa tiloissa kuten puistoissa on usein kaupunkitaidetta ja ylipäänsä kaupunkiaktivismiin ja sen kehittämiseen suhtaudutaan suopeasti.

Hämeenlinnan lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arx on lähes jokaisen lapsen ja nuoren elämässä jollain tapaa vaikuttamassa. Yhtä lailla toimiva ja monipuolinen kirjasto, monipuolinen sekä helposti saavutettava julkinen taide ja kesän taidetapahtumat, niin kaupungissa kuin maaseudullakin, ovat suuressa osassa kuntalaisten arkea.

Lisätietoja: www.minttusaarinen.com

Joensuu: Henna Karhapää

Puolue: SDP
Ehdokasnumero: 83

1) a) Taide- ja kulttuurialan asiantuntijana, jolla on usean vuoden työkokemusta museoalalla sekä Pohjois-Karjalan toistaiseksi ainoana ESKEH-valtuutettuna esteettömyyskartoittajana, näen, että osaamiseni ja näkemykseni olisi merkittävää, kun tehdään päätöksiä Pohjois-Karjalan museon uusista tiloista sekä kulttuuri- ja musiikkitalon suunnitelmista. Kulttuuritilojen tulee olla kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä; vammaisneuvostoa ja kokemusasiantuntijoita tulee myös kuunnella tilojen suunnittelussa.

b) Kulttuuri tulee nähdä tiiviimmin osana hyvinvointia ja hyvinvointipalveluita, ja kulttuurin hyödyt kunnan veto- ja elinvoimalle tulee konkretisoida selvemmin. Tämä tarkoittaa kehittyvää yhteistyötä kulttuurin tuottajien, taiteilijoiden sekä sosiaali- ja terveysalan ja sen järjestöjen välillä. Kuntapäättäjänä näen, että tehtäväni olisi mahdollistaa tätä yhteistyötä sekä tuoda kuntalaiset lähemmäksi miettimään sellaista taidetta ja kulttuuria, joka puhuttelee heitä: käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi, että osallistava budjetointi tulee ottaa käyttöön kunnassa; osallistuminen yhteisten asioiden suunnitteluun lisää toimijuutta ja kuntalaisten vuorovaikutusta toistensa kanssa.

2) Tarvitsemme paikallisen taide- ja kulttuurialan exit-suunnitelman. Ala on merkittävä hyvinvoinnin tuottaja, jolla on tärkeä rooli syrjäytymisen ja osattomuuden ennaltaehkäisyssä. Koronapandemian jälkeen emme voi vain reagoida lyhyellä aikajänteellä, vaan tarvitsemme näkemyksellistä strategiaa, jolla voimme vahvistaa paikallista taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alaa. Käytännössä tämä tarkoittaa investointeja työskentelyapurahoihin, kulttuurin tuottamiseen soveltuvia monikäyttötiloja, alan ammattilaisten ja asiantuntijoiden näkemyksen hyödyntämistä laajemmin hyvinvointikentällä sekä koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksien lisäämistä

3) Taide- ja kulttuuri on parhaimmillaan osa arkeamme; se innostaa, elävöittää, palauttaa ja luo yhteenkuulumisen tunnetta. Kulttuurin kokemisen ja sen tuottamisen tulee kuulua kaikille: kansalaisopiston kursseista, yhdistystoimintaan, festivaaleihin ja matalan kynnyksen pääsystä kulttuuritiloihin ja -palveluihin, kulttuuri luo edellytyksiä kohtaamisille ja mahdollisuudelle tuottaa yhteistä hyvää. Toivoisin, että alkaisimme nähdä kulttuurin ja kulttuuripalvelut osana peruspalveluita, joiden toimintaedellytykset tulee turvata jatkossakin.

Lisätietoja:
Facebook: @hennasdpjoensuu
Instagram: hennasdpjoensuu
Verkkosivut: www.hennakarhapaa.com

Lahti: Tia Taivalmäki

Puolue: SDP
Ehdokasnumero: 358

1) Ensisijaisesti pyrkisin turvaamaan myös pienituloisten kaupunkilaisten mahdollisuuden päästä nauttimaan kulttuurista niin katsojana/kuulijana/kokijana kuin harrastajanakin. Kirjastosta lainattavat kausikortit kaupunginteatterin ja kaupunginorkesterin esityksiin ovat hyvä esimerkki, miten kaupunki voi tulla vastaan ja tarjota elämyksiä.

Toiseksi tekisin kaikkeni edistääkseni kulttuuri- ja taidealan itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien asemaa. Hennalan vanha kasarmialue olisi loistava mahdollisuus koko Lahden kaupungille, jos alueelle houkuteltaisiin luovien alojen toimijoita esim. tarjoamalla työskentelytiloja edulliseen hintaan. Lahti kaipaisi omaa vetovoimaista Tallinnan Telliskiven kaltaista aluetta.

2) Korona-aika on tuonut esiin sen, miten haavoittuvassa asemassa suuri osa taide- ja kulttuurialojen työntekijöistä on. Itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien työttömyysturvaan tulisi tehdä pysyviä muutoksia. Työttömyysturvan parantaminen myös madaltaisi kynnystä itsensä työllistämiseen yrittäjämäisesti.

3) Lahdessa on korkeatasoiset kaupunginorkesteri ja kaupunginteatteri, samoin upea avautumassa oleva Malva-museo. Näiden toimintaedellytykset on turvattava jatkossakin. Yhtä tärkeänä pidän kuitenkin myös ruohonjuuritason toimintaa ja etenkin kaikille avoimia mahdollisuuksia harrastaa kädentaitoja ja taideaineita esim. kansalaisopistossa. Opintomaksut tulee pitää jatkossakin kohtuullisina ja kurssitarjonta monipuolisena.

Lahti: Sanna Virta

Puolue: SDP
Ehdokasnumero: 369

1) Pienet yhdistykset ja osuuskunnat tuottavat paljon kulttuuripalveluja ja järjestävät harrastustoimintaa. Näiden toimijoiden kanssa kaupungin tulisi syventää yhteistyötään, jotta se ei olisi vain yksipuolista tukien myöntämistä kerran vuodessa. Yhdistyksissä toimitaan usein pienillä resursseilla ja tehdään paljon talkoita, kaupungin ja yhdistysten välisellä tiiviimmällä kumppanuudella tuettaisiin näitä ruohonjuuritason toimijoita ja luotaisiin niille vakaampaa toimintakulttuuria.

Kirjastot ovat merkittäviä toimintakeskuksia, jotka tarjoavat kuntalaisille tasa-arvoisia, saavutettavia ja lähtökohtaisesti maksuttomia kulttuurin peruspalveluja. Kirjastopalveluja ei tule karsia esimerkiksi lähikirjastoja lopettamalla. Kyse ei ole "pelkistä seinistä" tai vain aineistojen lainauspaikoista, vaan matalan kynnyksen yhteisöllisistä kohtauspaikoista, jotka ovat tärkeitä erityisesti ikäihmisille ja lapsille. Kirjastojen toiminta on viime vuosina monipuolistunut valtavasti ja ne tarjoavat (ainakin Lahdessa) paljon erilaisia tapahtumia, luku- ja kirjoituspiirejä, pelikerhoja yms. Aikuisten lukudiplomi on saanut alkunsa lahtelaisen toimittajan aloitteesta ja saavuttanut suuren suosion myös Lahden ulkopuolella.

2) Sekä yhdistysten että yksittäisten ammattitaiteilijoiden toimintaedellytykset tulee turvata ts. taiteelle ja kulttuurille jaettavia vuosi- ja projektiavustuksia ei tule leikata. Kuten jo aiemmin mainitsin, tarvitaan syvempää kumppanuutta eikä vain vuosittaisia apurahoja. Kaupungin tulee ostaa kulttuuripalveluja pahasti kärsineiltä toimijoilta, esimerkiksi koululuokille ja varhaiskasvatusryhmille teatteri- ja konserttikäyntejä, esityksiä ikäihmisten hoitokoteihin yms.

Myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta kouluissa ja päiväkodeissa voidaan tehdä taiteen ja kulttuurin keinoin. Lahden kaupungin tulee säilyttää omat kulttuuripalvelut, kuten kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri, kirjastot ja museot. Lahteen tulee laatia oma kulttuuristrategia (osana kaupungin yleistä strategiaa), jonka avulla kulttuurin toimintaedellytykset turvataan jatkossakin

3) Parhaimmillaan kulttuuri on kaikille saavutettavaa, tarjonta monipuolista ja laadukasta. Se tarkoittaa, että kunnasta löytyy sekä ammattimaisesti tuotettua tarjontaa (kuten kaupunginteatteri ja sinfoniaorkesteri Lahdessa), mutta tilaa ja mahdollisuuksia on myös harrastajatasoiselle toiminnalle sekä vapaan kentän toimijoille.

Kulttuuria tuotetaan eri ikäisille ja erilaisille kohderyhmille. Erityisesti näen kunnan tehtävänä huolehtia riittävästä ja laadukkaasta lasten ja nuorten kulttuuritarjonnasta. Kulttuuria täytyy voida harrastaa matalalla kynnyksellä ja esimerkiksi kansalaisopistojen tarjoamat harrastuskurssit tulee säilyttää hinnaltaan saavutettavina. Kunnan tulee tarjota mahdollisuuksia asukkaiden oma-aloitteiseen, ruohonjuuritason kulttuurin ja taiteen tekemiseen. Lahdessa esimerkiksi Kesannon alue on hyvä esimerkki täysin omaehtoisesti kehittyneestä kulttuuritapahtumapaikasta.

Lisätietoja: www.virtaavaltuustoon.fi

Rovaniemi: Niina Oinas

Turku: Tero Ahlgren

Puolue: Vasemmistoliitto
Ehdokasnumero: 266

1) Kulttuuri- ja taidetoimijat ovat Turussa vuosi vuodelta kirjaimellisesti ahtaammalla toimitilojen suhteen, ja lähitulevaisuudessa tilojen varmistaminen toiminnalle on kriittistä. Vapaan kentän taide- ja kulttuuritoimijoita, ja kolmatta sektoria ja järjestökenttää, täytyy tukea konkreettisesti myös suuremmalla avustusten ja apurahojen summalla.

2) Toimijoille jaettavien avustusten ja apurahojen määrää on nostettava. Lisäksi toiminta tarvitsee kriittisesti lisää fyysistä tilaa, etenkin lukuisten jo olemassa olevien tilojen poistuessa käytöstä. Kunnallisten toimijoiden ja vapaan kentän toimijoiden välistä yhteistyötä voi lisätä ajatusten ja toimintamallien jakamiseksi.

Turkulaisten taiteilijoiden ja muiden kulttuuritoimijoiden työllistäminen parantaa kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointia - kulttuuripalvelut ovat ennaltaehkäisyä pahoinvointia vastaan. Kulttuurialan asiantuntijoiden palkkatasoa pitää kohentaa, jotta korvaus tehdystä arvokkaasta työstä olisi oikeudenmukaisempi.

3) Taiteella ja kulttuurilla on oleellinen osa ihmisen hyvinvoinnissa, ja niiden pitää olla saavutettavissa asuinpaikasta, varallisuudesta, iästä, sukupuolesta ja sosiaalisesta taustasta riippumatta. Kaupunkilaisille voisi tarjota esimerkiksi enemmän maksuttomia konsertteja.

Taidetta ja kulttuuria pitää olla tarjolla myös lähiöissä. Taidetta voi tuoda lähemmäs asuinympäristöä myös rakentamisen kautta, taiteen prosenttiperiaatetta noudattaen. Taiteen ja kulttuurin harrastaminenkin tarvitsee tiloja. Lähikirjastojen verkoston merkitystä aktiivisen toiminnan tiloina ei myöskään pidä unohtaa.

Lisätietoja: https://www.facebook.com/teroahlgren

Turku: Jenni Jäntti

Puolue: Vasemmistoliitto
Ehdokasnumero: 296

1) Turun kulttuurin tekijät ovat tilakriisissä. Kaupungin tulee vastata tähän ongelmaan ja etsiä yhdessä kulttuurikentän toimijoiden kanssa ratkaisu tilaongelmaan. Taiteen taloa on toivottu esimerkiksi Rettigin vanhaan tupakkatehtaaseen kaupungin keskustaan.

2) Turun kaupungin kulttuuritoimijat ovat olleet vaikeassa tilanteessa jo ennen koronapandemian iskua. Rahoitus, tai sen puute, tulee olemaan kulttuurialan suurin ongelma pandemian jälkeen. Kaupungin tulee tulevalla kaudella tarjota kulttuurialalle enemmän rahallisia avustuksia toiminnan pyörittämiseen. Lisäksi kaupungin tulee tarjota tilojaan ilmaiseksi kulttuuritoimijoiden käyttöön.

3) Kulttuuri on läsnä arjessamme joka päivä. Parhaimmillaan se on helppoa, saavutettavaa ja istuu arkeemme luonnollisesti. Turun kaupungista löytyvät fyysiset kulttuurikohteet kuten museot, kirjastot, veistokset ja muut taideteokset luovat eräänlaisen viitekehyksen kulttuurikokemuksellemme. Tähän jokainen saa lisätä itselleen sopivat kulttuurin palaset erilaisista taide- ja kulttuuritapahtumista, konserteista ja teatterista.

Lisätietoja: https://jennijantti.blogspot.com/

Turku: Joel Törrönen

Puolue: Vasemmistoliitto
Ehdokasnumero: 358

1) Turkulainen kulttuuri kärsii tällä hetkellä tilojen puutteesta. Kuntapäättäjänä pyrkisinkin takaamaan taiteen ja kulttuurin tekijöille työtilat, joiden pysyvyyteen voisi suhtautua levollisin mielin. Konkreettisesti tämä tarkoittaisi esimerkiksi eri toimijoita kokoavan kulttuurikeskuksen perustamista.

“Taiteen talon” paikaksi on ehdotettu Rettigin vanhan tupakkatehtaan tilaa, joka keskeisenä sijaintina olisikin kulttuurikeskittymälle mitä otollisin paikka.

2) Mielestäni parhaiten kulttuurialan toimintaedellytykset turvataan nostamalla avustusten ja apurahojen määrää. Riittävä rahoitus turvaisi sekä ammattilaisten toimintaedellytykset, mutta takaisi myös laadukkaan harrastustoiminnan jatkumisen.

Lisäksi Turun olisi avattava ylimääräisiä erityisesti taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alalle kohdennettuja avustushakuja, jotka olisivat tarkoitettu koronakriisistä toipumiseen. Reiluinta olisi huomioida avustuksissa myös freelancerit ja muut kulttuurialan yhteisöt, jotka eivät muuten hyötyisi esimerkiksi yhdistyksille myönnettävistä tuista.

3) Muotoilijana olen kulttuurialan ammattilainen, mutta kulttuuri on ollut aina vahvasti läsnä myös harrastuksissani. Merkityksellinen kulttuuriharrastus vaikuttaa valtavasti hyvinvointiin ja osallisuuden kokemukseen, joten voisin nostaa harrastustoiminnan yhdeksi hienoimmista tavoista, joilla kulttuuri voi olla läsnä turkulaisen elämässä.

Toivoisinkin, että jokaisella olisi todellinen mahdollisuus nauttia ja harrastaa kulttuuria – varallisuudesta, asuinpaikasta, iästä, sukupuolesta ja sosiaalisesta taustasta riippumatta.

Lisätietoja: www.joeltorronen.fi

Vantaa: Gurmann Saini

Puolue: Vihreät
Ehdokasnumero: 375

1) Toimintaa tulisi olla monipuolisesti ympäri Vantaata ja sen järjestämisen keskiö tulisi olla asukaslähtöisyydessä. Pitäisin huolta resursseista: avustuksien jakamisesta ja kaupungin tuesta paikallisille asukaslähtöisille tapahtumille.

2) Vantaalle voisi kutsua sekä isoja että pieniä tapahtumia. Paikallisten yleisötapahtumien avustusten saaminen tulisi varmistaa (yhdistykset, yhteisöt, ryhmät tai yksilöt) ja järjestämiseen olisi tarjottava neuvontaa sekä tiloja.

3) Kulttuuri olisi parhaiten läsnä kuntalaisten elämässä maksuttomien alueellisten tapahtumien, kuten Louhela Jam tai Reflektor Korso, kautta. Sekä mahdollisuudessa päästä museoihin, kirjastoihin ja tutustua ruokakulttuuriin.

Lisätietoja: www.gurmannsaini.fi