Avainsana: kulttuuriala

Mitta on täysi: kulttuuri- ja tapahtuma-alan julkilausuma.

3.6.2021

Pandemia on kurittanut koko maata. Kulttuuri- ja tapahtuma-alaan koronarajoitukset ovat iskeneet muita aloja pahemmin, koska valtaosa sektorin toiminnasta perustuu yleisötalouteen.

Tapahtumat on pidetty suljettuina liian pitkään – alan esityksiä rajoitusten asteittaisesta purkamisesta ja turvallisesta ja vastuullisesta tapahtuman järjestämisestä ei ole kuultu. Kulttuurin ja tapahtumien parissa työtä tekevät on ajettu ahtaalle työn edellytykset estämällä. Koronatuet ja -kompensaatiot ovat olleet riittämättömiä, niitä on saatu aivan liian myöhään eivätkä ne ole kohdistuneet kaikilta osin oikein. Kymmenille tuhansille kulttuurin ja tapahtumien ammattilaisille ja yrityksille kuluneet 15 kuukautta ovat olleet katastrofaaliset. Myös kulttuurin rahoitus on vaarassa, koska se on suurelta osin sidoksissa väheneviin veikkausvoittovaroihin.

Koronan aallot ovat huuhtoneet rakenteiden valuviat esiin ja osoittaneet lukuisat ongelmat kulttuurin ammattilaisten työn tekemisen moninaisten muotojen yhteensovittamattomuudessa, sosiaaliturvassa, freelancereiden asemassa ja kulttuurin rahoituksessa. Epidemia on paljastanut, ettei vallitseva järjestelmä tunnista kulttuuria toimialana. Sosiaaliturva ja työsuhteen määritelmät eivät huomioi sitä, että maailma on muuttunut. Vanhat määritelmät ja järjestelmät on uudistettava ja poliittisen päätöksenteon on otettava huomioon immateriaalinen työ ja erilaiset työn tekemisen muodot.

Kulttuuri tuottaa suoraan ja välillisesti moninkertaisesti siihen sijoitetun panostuksen. Kulttuuri on kasvava sivistystä ja tulevaisuuden hyvinvointia rakentava ala, jonka työpaikkojen määrä on lisääntynyt Tilastokeskuksen mukaan 20,1 % viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2019 kulttuuriala työllisti 120 000 henkilöä, ala tuotti 3,3 prosenttia kansantuotteestamme, ja sillä toimi 18 000 yritystä, joiden liikevaihto oli 13,4 miljardia euroa. Kulttuuri on pelkästään luvuilla mitattuna tulevaisuuden ala, johon on järkevää investoida ja jonka tekijöiden hyvinvointiin kannattaa panostaa. Sama oivallus on jo tehty monissa Pohjoismaissa. Nyt on Suomen vuoro.

Hallitusohjelmassa tavoitteena on, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:sta nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat. Ohjelmassa tavoitellaan myös kulttuuripalvelujen saavutettavuuden paranemista ja kulttuurin toimintaedellytysten vahvistumista. Kannatamme näitä hyviä tavoitteita, ja esitämme niiden tueksi seuraavia toimenpiteitä:

Tapahtumien järjestäminen turvallisuusohjeistuksilla avataan välittömästi

Mahdollistetaan tapahtumien järjestäminen, yritysten ja freelancereiden toimeentulo sekä yleisölle taiteen ja kulttuurin saavutettavuus. Terveysturvallisuuteen sovitaan toimenpiteet. Ulko- ja sisätiloihin määritellään eri yleisörajat ja rajauksia väljennetään ripeästi ilmaantuvuusluvun laskiessa. Tartuntatautilain 58 pykälän tulkintaa on muutettava niin, että se käsittää myös tapahtumat. 58d §:n 2 metrin turvavälisääntelyä on lievennettävä metriin. Sillä määräyksellä toimittiin turvallisesti ilman tartuntaketjuja viime alkusyksy. Pitkällä aikavälillä koko tartuntatautilaki on uudistettava ja kompensaatio on sisällytettävä siihen.

Freelancereille suunnatut koronatuet laitetaan maksuun viipymättä; myös tapahtuma-ala tarvitsee pitkän rajoituskauden jälkeen starttituen

Tapahtuma-ala sekä kulttuurin freelancerit ja toimijat ovat toimineet vastuullisesti koko epidemian ajan ja kunnioittaneet rajoituksia. Pitkään jatkunut rajoituskausi on aiheuttanut loputtoman määrän tapahtumien, esitysten ja projektien peruutuksia ja tulojen menetyksiä. Freelancerit ovat odottaneet koronatukiaan liian kauan. Maksatus on tehtävä viipymättä. Jotta tapahtuma-ala pääsee uudelleen toimintaan, se tarvitsee starttituen, jolla varmistetaan toimialan yritysten ja työpaikkojen elpyminen.

Leikkauksista investointeihin: kulttuuriin investoidaan vähintään yksi prosentti valtion budjetissa

Kulttuurin rahoitus on ollut veikkausvoittovarojen varassa ja nyt Veikkauksen tuottojen pudotessa kulttuurin entuudestaan niukkaan rahoitukseen on syntymässä iso lovi. Hallituksen puoliväliriihen yhtenä seurauksena ilmoitettiin 17,5 ja 23 miljoonan euron leikkauksista OKM:n taide- ja kulttuurialan budjettiin vuosina 2022 ja 2023 sen takia, että hallitusohjelmassa luvattuja veikkausvoittovarojen alenemia ei luvatusti kompensoidakaan. Esitetyt leikkaukset voivat tarkoittaa jopa 10.000 menetettyä työpaikkaa. Kulttuuribudjetti on valtion budjetin mittaluokassa pieni ja esitetyt leikkaukset siihen nähden suuria. Lyhytnäköinen leikkaaminen kasvua ja hyvinvointia tuottavaan alaan ei kannata eikä tue hallitusohjelman tavoitetta etenkään tilanteessa, jossa pandemia on jo vaurioittanut alaa syvästi. Kulttuurin rahoitus on sidottava budjettivaroihin ja tasoa nostettava. Investointiin on sitouduttava yli hallituskausien.

Työsuhteen määritelmä päivitetään ja freelancereiden turvaverkkoa parannetaan

Freelancereille on tyypillistä työskennellä itsenäisenä toimijana vailla vakituista työsuhdetta useammalle työnantajalle tai toimeksiantajalle ja siten, että työn tekemisen tapa vaihtelee. Tämä epätyypillinen työ yleistyy ja on nykyään tavallinen tapa ansaita elanto. Etuuslainsäädäntömme, esimerkiksi työttömyysturva ja eläkevakuutus, lähtee siitä, että työtä tehdään pelkästään joko työsuhteessa tai yrittäjänä. Työn tekemisen tapa vaikuttaa monin tavoin sosiaaliturvaan huolimatta siitä, ettei arkikäytäntö vastaa näin jyrkkää kahtiajakoa. Työsopimuslakia on hallitusohjelman mukaisesti muutettava siten, että työsuhteen naamiointi joksikin muuksi estetään. Työsuhteen suojaa on lakia täsmentämällä laajennettava työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa työtä tekeviin. Palkkatyön ja yritystoiminnan työttömyysturvan perusteeksi rakennetaan toimiva yhdistelmävakuuttamisen malli.

#mittaontaysi #oikeuskulttuuriin

Julkilausuman on allekirjoittanut 171 kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijaa:

AGMA Luovan talouden agentit ja managerit ry Amos Rex ANTI - Contemporary Art Festival Arti Waine Productions Oy Arts Management Helsinki AV-arkki Bastionin kesäteatteri Circus Maximus Cirko - Uuden sirkuksen keskus Compañía Kaari & Roni Martin Dokumenttikilta ry Eino Leinon seura Elävän kuvan keskus ELKE ry EMMA - Espoon modernin taiteen museo Esittävien taiteiden oppilaitosten liitto ry/ETOL ry Esitystaiteen Keskus ry - Performancecentrum rf Esitystaiteen seura Espoon Kaupunginteatteri FIDEA - Suomen draama- ja teatteriopetuksen liitto ry Finland Festivals Finlands svenska författareförening Finlands Svenska Skådespelarförbund rf Forum Artis Frame Contemporary Art Finland Freelancemuusikot ry Greta Productions Grus Grus Teatteri Gummerus Oy Hangö Teaterträff rf Helsingin barokkiorkesteri Helsingin kamarikuoron kannatusyhdistys ry Helsingin kaupunginteatteri Helsingin Taidehalli Hämeenlinnan Uusi Kesäteatteri HÖG light & sound oy Iltama Improvisaatioteatteri Riskiryhmä Improvisaatioteatteri Stella Polaris Itä-Suomen tanssin aluekeskus Jägerhorn Productions Kaiken keskus ry Kajaanin kaupunginteatteri Kamariorkesteri Avanti! Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus Keski-Uudenmaan Teatteri Kiinteistö Oy Kaapelitalo Klockriketeatern Kouvolan teatteri Oy KULTA ry Kulttuurimylly Kuopion kaupunginteatteri Lahden kaupunginteatteri Lahden Runomaraton ry Lain§uojattomat-teatterifestivaali Lavastus- ja pukusuunnittelijat ry LiveFIN ry LUST rf Mad House Helsinki Maria Baric Company Metropolia Ammattikorkeakoulu Mikkelin Teatteri Music Finland Musiikkitalo Musiikkiteatteri Kapsäkki MUU ry Muusikkojen liitto Myllyteatteri Noora Karma oy Nordic Drama Corner - Näytelmäkulma Nuoren Voiman Liitto Oblivia rf OSIRIS teatteri Osuuskunta Poesia Oulun Musiikkijuhlat Oulun teatteri Partalan Uusi Kesäteatteri Pop & Jazz Konservatorio Pragma Helsinki Q-teatteri Quo Vadis Race Horse Company Rakastajat-teatteri Rauman teatteri Red Nose Company Runoviikko ry Runoyhdistys Nihil Interit ry Ruska Ensemble Ryhmäteatteri Samppalinnan Kesäteatteri Sanasto – Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Seinäjoen kaupunginteatteri Sirkuksen tiedotuskeskus ry Sodankylän elokuvajuhlat Suomalainen kamariooppera Suomen arvostelijain liitto ry, SARV Suomen Assitej ry Suomen elokuva- ja mediatyöntekijöiden liitto Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry Suomen Filmikamari ry Suomen kansallisooppera ja -baletti Suomen Kansallisteatteri Suomen Kirjailijaliitto Suomen konservatorioliitto Suomen Kulttuuritalot ry Suomen Kuvanveistäjäliitto ry Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto Suomen musiikintekijät ry Suomen Musiikkikustantajat ry Suomen musiikkineuvosto Suomen musiikkioppilaitosten liitto Suomen Nuorisoseurat ry Suomen Nuorisosirkusliitto Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry Suomen Näyttelijäliitto – Finlands Skådespelarförbund ry Suomen PEN Suomen Säveltäjät ry Suomen Taidegraafikot ry Suomen Taikapiiri ry Suomen Taiteilijaseura Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto Suomen teatterinjohtajaliitto Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit STOD Suomen teatterit ry Suomen Työväen Musiikkiliitto ry Suomen valo-, ääni- ja videosuunnittelijat ry Svenska Teatern Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Taideyliopisto Taiteen perusopetusliitto TPO ry Talent School Tampereen elokuvajuhlat Tampereen Työväen Teatteri Tanssin tiedotuskeskus Tanssiteatteri Eri Tanssiteatteri Glims & Gloms Tanssiteatteri Minimi Tanssiteatteri Raatikko Tapahtumateollisuus ry Teater Viirus Teaterföreningen Stjärnfall rf Teatteri Avoimet Ovet Teatteri ILMI Ö Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme Teatteri Jurkka Teatteri Telakka Teatteri Telakka Teatteri Vanha Juko Teatterialan Ammattilaiset TAM ry Teatterikeskus ry Teatterikone Teatterin tiedotuskeskus TINFO TEHDAS teatteri Teosto ry Tero Saarinen Company Todellisuuden tutkimuskeskus TOTEM-teatteri Turun Kaupunginteatteri Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. Täydenkuun tanssit -festivaali Unga Teatern Valokuvataiteilijoiden liitto ry Valtimonteatteri Vantaan Viihdeorkesteri Varkauden Teatteri WAUHAUS-taidekollektiivi Vesterinen Yhtiöineen Oy WHS Zodiak Åbo Svenska Teater Äänirasia Tapahtumantekijä Oy

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png

Lue lisää

Kuntavaalit: TAKUlaiset ehdokkaat haastattelussa

1.6.2021

Kysyimme kuntavaaleissa 2021 ehdokkaina olevilta TAKUn jäseniltä ajatuksia ajankohtaisista aiheista. Vastauksensa antaneet ehdokkaat on aakkostettu paikkakunnan mukaisesti. (Katso kaikki TAKUn esittelyssä mukana olevat ehdokkaat>>)

1) Miten edistäisit kuntapäättäjänä taiteen ja kulttuurin roolia kunnassasi? Kerro 1–2 konkreettista esimerkkiä.

2) Mitkä toimenpiteet ovat mielestäsi omassa kunnassasi tulevalla kaudella tärkeimmät, jotta koronasta pahasti kärsineen taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimintaedellytykset turvataan myös jatkossa?

3) Millaisin tavoin näet kulttuurin olevan parhaiten läsnä kuntalaisten elämässä?

Hattula: Riitta-Liisa Joutsenlahti

Puolue: Vihreät
Ehdokasnumero: 20

1) a) Hattulassa toimii kulttuuri- ja stipendirahasto, joka on tukenut mm. kuntalaisten moninaisia taideprojekteja miniapurahoin. Ehdottaisin tämän toiminnan vahvistamista: kunnan avustuksen suurentamista ja panostamista näiden apurahahakujen ja toteutuneiden taideprojektien markkinointiin kunnassamme.

b) Hattulassa pitäisi tehdä oma kulttuuriohjelma, joka päivitetään 3 vuoden välein. Kulttuuriohjelman tekoon tulisi osallistaa myös kuntalaisia, mm. paikalliset kulttuurialan ammattilaiset ja ihmisiä eri kylistä, eri puolilta Hattulaa.

2) Hattulan kunta voisi kyselyn avulla selvittää suoraan kunnassamme asuvien ja vaikuttavien taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoiden tarpeet. Kuntamme on pieni ja kyselyn avulla saisimme selville, mitä oikeasti tarvitaan.

3) Jokaisella on oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti. Nämä kulttuuriset oikeudet kertovat minusta kaiken.

Lisätietoja: https://www.facebook.com/rjoutsen

Helsinki: Ilona Törmikoski

Puolue: SDP
Ehdokasnumero: 232

1) Sloganini on "Ilo oppia, liikkua ja asua Helsingissä!" Helsinki on Suomen kulttuuripääkaupunki ja olen ollut mukana perustamassa ja rakentamassa useita kulttuuritapahtumia, -yhteisöjä ja -laitoksia. Kaupungissamme osallistuminen ja kulttuurin tuottamisen tulee olla luontevaa ja helppoa. On rakennettava Helsinkiä, jossa kulttuurialaa tuetaan monipuolisesti ja toimijoista pidetään huolta silloinkin, kun on vaikeaa. Kuntapäättäjänä edistän jatkuvaa kaupunkikulttuuria, joka rikastuttaa elämäämme, luo kohtaamisia, käy vuoropuhelua sekä tarvittaessa ottaa kantaa ja kritisoi ympäröivää maailmaa ja toimintatapoja. Taiteilijoiden pitää myös saada palkkaa työstään. Pidetään kaikki mukana!

2) Kulttuuri tuottaa jokapäiväistä hyvinvointia ja sen vaikutukset ulottuvat laajalle. Muusikot ja tapahtuma-ala ovat kärsineet valtavasti ja sen on ollut kohtuutontakin.

Aidosti koko kaupunkia ja kaikkia helsinkiläisiä palvelevasta kirjastoverkosta on pidettävä huolta. Juuri perustetun biennaalin, juhlaviikkojen, museon, teatterin ja orkesterimme toiminnan jatkuvuus on taattava. Nämä ovat merkittäviä, kansainvälisestikin houkuttelevia kulttuurin ja taiteen areenoita sekä toimintamalleja. Jotta tämä säilyy, meidän on huolehdittava, että tekijöillä on riittävät resurssit ja toimintaa tarvittaessa elvytetään. On luotava uusia toimintamalleja, joiden avulla myös yksittäisistä taiteilijoista huolehditaan, koska jos he eivät luo kulttuuria, siitä kärsimme me kaikki.

3) Rakennamme yhdessä Helsinkiä, jossa kaupunginosien oma identiteetti ja kulttuuri ovat rikkaus ja voimavara. Helsinki on omaleimaisten ja elinvoimaisten kaupunginosien kokonaisuus. Kaupungissamme kaikki alueet voivat kukoistaa - samoin niiden asukas-, kaupunginosa- ja kulttuuriyhdistykset!

Kulttuuri ja taide syntyy myös alueilla tekijöiden tekemänä, sen moninaisissa järjestöissä ja yhteisöissä sekä ilmenee mm. erilaisissa tapahtumissa, projekteissa, kursseissa ja näyttelyissä, joita tuetaan kaupungin varoista. Kuulemme alueiden edustajia heitä koskevassa päätöksenteossa. Asukaslähtöisyys kehittämisessä on myös hyvää johtamiskulttuuria.

Lisätietoja: https://www.facebook.com/ilonatormikoski17

Hämeenlinna: Minttu Saarinen

Puolue: Vasemmistoliitto
Ehdokasnumero: 338

1) Paikalliset kuvataiteen asemaa parantavat yhteisöt ovat tärkeä osa kuvataiteilijan työllistymistä muiden paikallisten kulttuuri- ja taidetoimijoiden lisäksi. Jo olemassa olevien toimijoiden työtä ja kehittymistä on pystyttävä tukemaan ja edistämään. Työtilojen ylläpitäminen ja taiteilijoiden työskentelyedellytysten turvaaminen on taattava.

Taidehankinnoissa sekä taidetapahtumien järjestämisessä olisi syytä palkata paikallisia tekijöitä.

2) Taiteilijat ovat tärkeä osa monipuolista ja toimivaa kuntaa. Kunnan tehtävä on taata asukkailleen kulttuurin ja taiteen saavutettavuus. Taiteen ja kulttuurin merkitys hyvinvoinnin edistäjinä on otettava huomioon. Kuntien tulisi keskittyä oman kunnan toimijoiden palkkaamiseen ja tukemiseen. Kulttuuria tarvitaan tulevina aikoina entistä enemmän, jotta pandemia ei vaikuta pysyvästi hyvinvointiin.

3) Kulttuuri on läsnä jokapäiväisessä elämässä. Sen erottaminen muusta elämästä ja ympäröivästä maailmasta voi olla hankalaa, ellei mahdotonta. Paikallinen kulttuuri näkyy ainakin Hämeenlinnassa lähes kaikkialla. Monet yritykset tekevät yhteistyötä kuvataiteilijoiden kanssa, teoksia on nähtävissä liiketiloissa ja ikkunoissa. Julkisissa tiloissa kuten puistoissa on usein kaupunkitaidetta ja ylipäänsä kaupunkiaktivismiin ja sen kehittämiseen suhtaudutaan suopeasti.

Hämeenlinnan lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arx on lähes jokaisen lapsen ja nuoren elämässä jollain tapaa vaikuttamassa. Yhtä lailla toimiva ja monipuolinen kirjasto, monipuolinen sekä helposti saavutettava julkinen taide ja kesän taidetapahtumat, niin kaupungissa kuin maaseudullakin, ovat suuressa osassa kuntalaisten arkea.

Lisätietoja: www.minttusaarinen.com

Joensuu: Henna Karhapää

Puolue: SDP
Ehdokasnumero: 83

1) a) Taide- ja kulttuurialan asiantuntijana, jolla on usean vuoden työkokemusta museoalalla sekä Pohjois-Karjalan toistaiseksi ainoana ESKEH-valtuutettuna esteettömyyskartoittajana, näen, että osaamiseni ja näkemykseni olisi merkittävää, kun tehdään päätöksiä Pohjois-Karjalan museon uusista tiloista sekä kulttuuri- ja musiikkitalon suunnitelmista. Kulttuuritilojen tulee olla kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä; vammaisneuvostoa ja kokemusasiantuntijoita tulee myös kuunnella tilojen suunnittelussa.

b) Kulttuuri tulee nähdä tiiviimmin osana hyvinvointia ja hyvinvointipalveluita, ja kulttuurin hyödyt kunnan veto- ja elinvoimalle tulee konkretisoida selvemmin. Tämä tarkoittaa kehittyvää yhteistyötä kulttuurin tuottajien, taiteilijoiden sekä sosiaali- ja terveysalan ja sen järjestöjen välillä. Kuntapäättäjänä näen, että tehtäväni olisi mahdollistaa tätä yhteistyötä sekä tuoda kuntalaiset lähemmäksi miettimään sellaista taidetta ja kulttuuria, joka puhuttelee heitä: käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi, että osallistava budjetointi tulee ottaa käyttöön kunnassa; osallistuminen yhteisten asioiden suunnitteluun lisää toimijuutta ja kuntalaisten vuorovaikutusta toistensa kanssa.

2) Tarvitsemme paikallisen taide- ja kulttuurialan exit-suunnitelman. Ala on merkittävä hyvinvoinnin tuottaja, jolla on tärkeä rooli syrjäytymisen ja osattomuuden ennaltaehkäisyssä. Koronapandemian jälkeen emme voi vain reagoida lyhyellä aikajänteellä, vaan tarvitsemme näkemyksellistä strategiaa, jolla voimme vahvistaa paikallista taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alaa. Käytännössä tämä tarkoittaa investointeja työskentelyapurahoihin, kulttuurin tuottamiseen soveltuvia monikäyttötiloja, alan ammattilaisten ja asiantuntijoiden näkemyksen hyödyntämistä laajemmin hyvinvointikentällä sekä koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksien lisäämistä

3) Taide- ja kulttuuri on parhaimmillaan osa arkeamme; se innostaa, elävöittää, palauttaa ja luo yhteenkuulumisen tunnetta. Kulttuurin kokemisen ja sen tuottamisen tulee kuulua kaikille: kansalaisopiston kursseista, yhdistystoimintaan, festivaaleihin ja matalan kynnyksen pääsystä kulttuuritiloihin ja -palveluihin, kulttuuri luo edellytyksiä kohtaamisille ja mahdollisuudelle tuottaa yhteistä hyvää. Toivoisin, että alkaisimme nähdä kulttuurin ja kulttuuripalvelut osana peruspalveluita, joiden toimintaedellytykset tulee turvata jatkossakin.

Lisätietoja:
Facebook: @hennasdpjoensuu
Instagram: hennasdpjoensuu
Verkkosivut: www.hennakarhapaa.com

Lahti: Tia Taivalmäki

Puolue: SDP
Ehdokasnumero: 358

1) Ensisijaisesti pyrkisin turvaamaan myös pienituloisten kaupunkilaisten mahdollisuuden päästä nauttimaan kulttuurista niin katsojana/kuulijana/kokijana kuin harrastajanakin. Kirjastosta lainattavat kausikortit kaupunginteatterin ja kaupunginorkesterin esityksiin ovat hyvä esimerkki, miten kaupunki voi tulla vastaan ja tarjota elämyksiä.

Toiseksi tekisin kaikkeni edistääkseni kulttuuri- ja taidealan itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien asemaa. Hennalan vanha kasarmialue olisi loistava mahdollisuus koko Lahden kaupungille, jos alueelle houkuteltaisiin luovien alojen toimijoita esim. tarjoamalla työskentelytiloja edulliseen hintaan. Lahti kaipaisi omaa vetovoimaista Tallinnan Telliskiven kaltaista aluetta.

2) Korona-aika on tuonut esiin sen, miten haavoittuvassa asemassa suuri osa taide- ja kulttuurialojen työntekijöistä on. Itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien työttömyysturvaan tulisi tehdä pysyviä muutoksia. Työttömyysturvan parantaminen myös madaltaisi kynnystä itsensä työllistämiseen yrittäjämäisesti.

3) Lahdessa on korkeatasoiset kaupunginorkesteri ja kaupunginteatteri, samoin upea avautumassa oleva Malva-museo. Näiden toimintaedellytykset on turvattava jatkossakin. Yhtä tärkeänä pidän kuitenkin myös ruohonjuuritason toimintaa ja etenkin kaikille avoimia mahdollisuuksia harrastaa kädentaitoja ja taideaineita esim. kansalaisopistossa. Opintomaksut tulee pitää jatkossakin kohtuullisina ja kurssitarjonta monipuolisena.

Lahti: Sanna Virta

Puolue: SDP
Ehdokasnumero: 369

1) Pienet yhdistykset ja osuuskunnat tuottavat paljon kulttuuripalveluja ja järjestävät harrastustoimintaa. Näiden toimijoiden kanssa kaupungin tulisi syventää yhteistyötään, jotta se ei olisi vain yksipuolista tukien myöntämistä kerran vuodessa. Yhdistyksissä toimitaan usein pienillä resursseilla ja tehdään paljon talkoita, kaupungin ja yhdistysten välisellä tiiviimmällä kumppanuudella tuettaisiin näitä ruohonjuuritason toimijoita ja luotaisiin niille vakaampaa toimintakulttuuria.

Kirjastot ovat merkittäviä toimintakeskuksia, jotka tarjoavat kuntalaisille tasa-arvoisia, saavutettavia ja lähtökohtaisesti maksuttomia kulttuurin peruspalveluja. Kirjastopalveluja ei tule karsia esimerkiksi lähikirjastoja lopettamalla. Kyse ei ole "pelkistä seinistä" tai vain aineistojen lainauspaikoista, vaan matalan kynnyksen yhteisöllisistä kohtauspaikoista, jotka ovat tärkeitä erityisesti ikäihmisille ja lapsille. Kirjastojen toiminta on viime vuosina monipuolistunut valtavasti ja ne tarjoavat (ainakin Lahdessa) paljon erilaisia tapahtumia, luku- ja kirjoituspiirejä, pelikerhoja yms. Aikuisten lukudiplomi on saanut alkunsa lahtelaisen toimittajan aloitteesta ja saavuttanut suuren suosion myös Lahden ulkopuolella.

2) Sekä yhdistysten että yksittäisten ammattitaiteilijoiden toimintaedellytykset tulee turvata ts. taiteelle ja kulttuurille jaettavia vuosi- ja projektiavustuksia ei tule leikata. Kuten jo aiemmin mainitsin, tarvitaan syvempää kumppanuutta eikä vain vuosittaisia apurahoja. Kaupungin tulee ostaa kulttuuripalveluja pahasti kärsineiltä toimijoilta, esimerkiksi koululuokille ja varhaiskasvatusryhmille teatteri- ja konserttikäyntejä, esityksiä ikäihmisten hoitokoteihin yms.

Myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta kouluissa ja päiväkodeissa voidaan tehdä taiteen ja kulttuurin keinoin. Lahden kaupungin tulee säilyttää omat kulttuuripalvelut, kuten kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri, kirjastot ja museot. Lahteen tulee laatia oma kulttuuristrategia (osana kaupungin yleistä strategiaa), jonka avulla kulttuurin toimintaedellytykset turvataan jatkossakin

3) Parhaimmillaan kulttuuri on kaikille saavutettavaa, tarjonta monipuolista ja laadukasta. Se tarkoittaa, että kunnasta löytyy sekä ammattimaisesti tuotettua tarjontaa (kuten kaupunginteatteri ja sinfoniaorkesteri Lahdessa), mutta tilaa ja mahdollisuuksia on myös harrastajatasoiselle toiminnalle sekä vapaan kentän toimijoille.

Kulttuuria tuotetaan eri ikäisille ja erilaisille kohderyhmille. Erityisesti näen kunnan tehtävänä huolehtia riittävästä ja laadukkaasta lasten ja nuorten kulttuuritarjonnasta. Kulttuuria täytyy voida harrastaa matalalla kynnyksellä ja esimerkiksi kansalaisopistojen tarjoamat harrastuskurssit tulee säilyttää hinnaltaan saavutettavina. Kunnan tulee tarjota mahdollisuuksia asukkaiden oma-aloitteiseen, ruohonjuuritason kulttuurin ja taiteen tekemiseen. Lahdessa esimerkiksi Kesannon alue on hyvä esimerkki täysin omaehtoisesti kehittyneestä kulttuuritapahtumapaikasta.

Lisätietoja: www.virtaavaltuustoon.fi

Rovaniemi: Niina Oinas

Puolue: Vihreät (sit.)
Ehdokasnumero: 335

Rovaniemellä on runsas ja aktiivinen kulttuuritoimijoiden kenttä. Jotta tekijät ja alan kehitys voisivat päästä täyteen potentiaaliinsa, toimijoille kaivataan yhteistilaa, jossa kohdata muita toimijoita, tarjota kaupunkilaisille matalan kynnyksen palveluita ja palvella myös mahdollisia paikallisesta kulttuurikentästä kiinnostuneita matkailijoita. Tavoitteenani on edistää yhteisöllistä kulttuurikeskusta tai vastaavaa rakenteellista uudistusta kaupunkiimme.

2) Rovaniemellä on juuri valmistunut kulttuurisuunnitelma, joka ottaa laajasti huomioon erilaiset toimijat ja kaupunkilaisten osallisuuden. Ammattimaista taiteen ja kulttuurin tekemistä kaupungin pitää mielestäni tukea edelleen, jotta meillä on myös tulevaisuudessa aidosti kehittyvä ja kansainvälisestikin uskottava toimijakenttä. Kaupungin pitää aktivoitua yhteishankkeiden hakemisessa ja kehittää alaa yhteistyön kautta tiukassa taloustilanteessa. Myös taiteen ja kulttuurin ennaltaehkäisevä rooli sosiaali- ja terveyssektorilla avaa mahdollisuuksia, joita kaupungin pitää tukea.

3) Mielestäni kulttuuri on parhaimmillaan läsnä silloin, kun se puhuttelee ihmistä erityisellä tavalla. Taide ja kulttuuri avaavat näkemään pieniä tai isoja oivalluksia oman arjen keskellä. Jokaisella meistä on oma kulttuurisuhde, joka rakentuu elämänpolun, kokemusten ja aistisuuden kautta. Saavutettavuus on yksi tärkeä teema, pitkien välimatkojen kaupunkina meidän on huolehdittava myös sivukylien kulttuurista.

Lisätietoja: www.silhaus.com

Turku: Tero Ahlgren

Puolue: Vasemmistoliitto
Ehdokasnumero: 266

1) Kulttuuri- ja taidetoimijat ovat Turussa vuosi vuodelta kirjaimellisesti ahtaammalla toimitilojen suhteen, ja lähitulevaisuudessa tilojen varmistaminen toiminnalle on kriittistä. Vapaan kentän taide- ja kulttuuritoimijoita, ja kolmatta sektoria ja järjestökenttää, täytyy tukea konkreettisesti myös suuremmalla avustusten ja apurahojen summalla.

2) Toimijoille jaettavien avustusten ja apurahojen määrää on nostettava. Lisäksi toiminta tarvitsee kriittisesti lisää fyysistä tilaa, etenkin lukuisten jo olemassa olevien tilojen poistuessa käytöstä. Kunnallisten toimijoiden ja vapaan kentän toimijoiden välistä yhteistyötä voi lisätä ajatusten ja toimintamallien jakamiseksi.

Turkulaisten taiteilijoiden ja muiden kulttuuritoimijoiden työllistäminen parantaa kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointia - kulttuuripalvelut ovat ennaltaehkäisyä pahoinvointia vastaan. Kulttuurialan asiantuntijoiden palkkatasoa pitää kohentaa, jotta korvaus tehdystä arvokkaasta työstä olisi oikeudenmukaisempi.

3) Taiteella ja kulttuurilla on oleellinen osa ihmisen hyvinvoinnissa, ja niiden pitää olla saavutettavissa asuinpaikasta, varallisuudesta, iästä, sukupuolesta ja sosiaalisesta taustasta riippumatta. Kaupunkilaisille voisi tarjota esimerkiksi enemmän maksuttomia konsertteja.

Taidetta ja kulttuuria pitää olla tarjolla myös lähiöissä. Taidetta voi tuoda lähemmäs asuinympäristöä myös rakentamisen kautta, taiteen prosenttiperiaatetta noudattaen. Taiteen ja kulttuurin harrastaminenkin tarvitsee tiloja. Lähikirjastojen verkoston merkitystä aktiivisen toiminnan tiloina ei myöskään pidä unohtaa.

Lisätietoja: https://www.facebook.com/teroahlgren

Turku: Jenni Jäntti

Puolue: Vasemmistoliitto
Ehdokasnumero: 296

1) Turun kulttuurin tekijät ovat tilakriisissä. Kaupungin tulee vastata tähän ongelmaan ja etsiä yhdessä kulttuurikentän toimijoiden kanssa ratkaisu tilaongelmaan. Taiteen taloa on toivottu esimerkiksi Rettigin vanhaan tupakkatehtaaseen kaupungin keskustaan.

2) Turun kaupungin kulttuuritoimijat ovat olleet vaikeassa tilanteessa jo ennen koronapandemian iskua. Rahoitus, tai sen puute, tulee olemaan kulttuurialan suurin ongelma pandemian jälkeen. Kaupungin tulee tulevalla kaudella tarjota kulttuurialalle enemmän rahallisia avustuksia toiminnan pyörittämiseen. Lisäksi kaupungin tulee tarjota tilojaan ilmaiseksi kulttuuritoimijoiden käyttöön.

3) Kulttuuri on läsnä arjessamme joka päivä. Parhaimmillaan se on helppoa, saavutettavaa ja istuu arkeemme luonnollisesti. Turun kaupungista löytyvät fyysiset kulttuurikohteet kuten museot, kirjastot, veistokset ja muut taideteokset luovat eräänlaisen viitekehyksen kulttuurikokemuksellemme. Tähän jokainen saa lisätä itselleen sopivat kulttuurin palaset erilaisista taide- ja kulttuuritapahtumista, konserteista ja teatterista.

Lisätietoja: https://jennijantti.blogspot.com/

Turku: Joel Törrönen

Puolue: Vasemmistoliitto
Ehdokasnumero: 358

1) Turkulainen kulttuuri kärsii tällä hetkellä tilojen puutteesta. Kuntapäättäjänä pyrkisinkin takaamaan taiteen ja kulttuurin tekijöille työtilat, joiden pysyvyyteen voisi suhtautua levollisin mielin. Konkreettisesti tämä tarkoittaisi esimerkiksi eri toimijoita kokoavan kulttuurikeskuksen perustamista.

“Taiteen talon” paikaksi on ehdotettu Rettigin vanhan tupakkatehtaan tilaa, joka keskeisenä sijaintina olisikin kulttuurikeskittymälle mitä otollisin paikka.

2) Mielestäni parhaiten kulttuurialan toimintaedellytykset turvataan nostamalla avustusten ja apurahojen määrää. Riittävä rahoitus turvaisi sekä ammattilaisten toimintaedellytykset, mutta takaisi myös laadukkaan harrastustoiminnan jatkumisen.

Lisäksi Turun olisi avattava ylimääräisiä erityisesti taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alalle kohdennettuja avustushakuja, jotka olisivat tarkoitettu koronakriisistä toipumiseen. Reiluinta olisi huomioida avustuksissa myös freelancerit ja muut kulttuurialan yhteisöt, jotka eivät muuten hyötyisi esimerkiksi yhdistyksille myönnettävistä tuista.

3) Muotoilijana olen kulttuurialan ammattilainen, mutta kulttuuri on ollut aina vahvasti läsnä myös harrastuksissani. Merkityksellinen kulttuuriharrastus vaikuttaa valtavasti hyvinvointiin ja osallisuuden kokemukseen, joten voisin nostaa harrastustoiminnan yhdeksi hienoimmista tavoista, joilla kulttuuri voi olla läsnä turkulaisen elämässä.

Toivoisinkin, että jokaisella olisi todellinen mahdollisuus nauttia ja harrastaa kulttuuria – varallisuudesta, asuinpaikasta, iästä, sukupuolesta ja sosiaalisesta taustasta riippumatta.

Lisätietoja: www.joeltorronen.fi

Vantaa: Gurmann Saini

Puolue: Vihreät
Ehdokasnumero: 375

1) Toimintaa tulisi olla monipuolisesti ympäri Vantaata ja sen järjestämisen keskiö tulisi olla asukaslähtöisyydessä. Pitäisin huolta resursseista: avustuksien jakamisesta ja kaupungin tuesta paikallisille asukaslähtöisille tapahtumille.

2) Vantaalle voisi kutsua sekä isoja että pieniä tapahtumia. Paikallisten yleisötapahtumien avustusten saaminen tulisi varmistaa (yhdistykset, yhteisöt, ryhmät tai yksilöt) ja järjestämiseen olisi tarjottava neuvontaa sekä tiloja.

3) Kulttuuri olisi parhaiten läsnä kuntalaisten elämässä maksuttomien alueellisten tapahtumien, kuten Louhela Jam tai Reflektor Korso, kautta. Sekä mahdollisuudessa päästä museoihin, kirjastoihin ja tutustua ruokakulttuuriin.

Lisätietoja: www.gurmannsaini.fi

Kuntavaalit 2021. Vaalipäivä 13.6., ennakkoäänestys 26.5.-8.6.
Katso kaikki TAKUn esittelyssä mukana olevat ehdokkaat >>

Lue lisää

Yleisötapahtumat on avattava samaan tahtiin muun yhteiskunnan kanssa

26.5.2021

Yli viisikymmentä järjestöä vaatii epätasa-arvoisen kohtelun lopettamista ja peräänkuluttaa poliittista tahtoa ratkaisujen löytämiseksi.

Kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-ala on ottanut tänään laajassa rintamassa julkisesti kantaa yleisötilaisuuksien kohteluun.

Me haluamme oikeudenmukaisuutta ja ratkaisuja. Jo yli vuoden ajan jatkuneet rajoitukset ovat tarkoittaneet satojentuhansien ammattilaisten töiden loppumista. Samalla myös tapahtumien yleisöt ovat vailla kohtaamisia ja yhteisiä elämyksiä, vaikka näin ei tarvitsisi olla. Kun muu Suomi avautuu, miksi yleisötapahtumat joutuvat yhä toimimaan erilaisilla pelisäännöillä, kysyy LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Järjestöjen yhteisen näkemyksen mukaan yleisötilaisuuksiin kohdistuvien rajoitusten välttämättömyysperusteet ovat puutteellisia, eivätkä rajoitukset ole olleet tarkkarajaisia. Yleisötilaisuuksiin liittyviä linjauksia ja päätöksiä tehdään liian myöhään ja lyhytkestoisesti – edelleen esimerkiksi odotetaan tietoa tapahtumien järjestämisen ehdoista kesäkuulle.

Meillä on jo olemassa tutkimukseen perustuvaa näyttöä siitä, että esimerkiksi ilmanvaihdolla, kasvomaskien käytöllä ja yleisöjen sijoittelulla on merkitystä terveysturvallisuuden toteutumisessa. Kuitenkaan näitä asioita ei ole otettu huomioon hallituksen linjauksissa, vaan on valittu tie, jossa yleisötilaisuuksia rajoitetaan edelleen hyvin laajasti ja voimakkaasti, kertoo johtaja Kati Kuusisto Tapahtumateollisuudesta.
Ymmärrämme hyvin sen, että epidemiakehitys voi välillä yllättää ja rajoituspäätöksiä joudutaan tällöin mahdollisesti muuttamaan nopeastikin. Nyt on kuitenkin kyse siitä, että kokonaisilta toimialoilta puuttuu pitkän ajan näkymä ja varmuus siitä millaisilla reunaehdoilla voidaan toimia. Poliittisten päättäjien on nyt nopeasti luotava selkeä ja riittävän pitkäkestoinen näkymä siitä, kuinka tapahtumat voivat jälleen toimia normaalisti, vaatii toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö Music Finlandista.

Lisätiedot:

Jenna Lahtinen, toiminnanjohtaja, LiveFIN ry, jenna.lahtinen@livefin.fi, 050 376 3767
Kaisa Rönkkö, toiminnanjohtaja, Music Finland ry, kaisa.ronkko@musicfinland.fi, 040 8674216
Maria Sahlstedt, johtaja/vaikuttaminen, Tapahtumateollisuus ry, maria.sahlstedt@tapahtumateollisuus.fi
040 147 0693

Kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-alan yhteisen kannanoton ovat allekirjoittaneet seuraavat järjestöt:

AKK Sports Oy / Rally Finland, Finland Festivals, Finlands svenska författareförening, Forum Artis, Frame Contemporary Art Finland, Gramex, IndieCo, Jääkiekon SM-liiga, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA, LiveFIN, LYHTY Luovan työn tekijät ja yrittäjät, Manager's Forum Finland (MMF), Messu- ja tapahtumajärjestäjät, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Musiikkituottajat - IFPI Finland, Muusikkojen liitto, Näyttelijäliitto, ProBasket, Sirkuksen tiedotuskeskus, SOA Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit, Sulasol, Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO, Suomen Filmikamari, Suomen Hippos, Suomen Jazzliitto, Suomen kansallisooppera ja -baletti, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen konservatorioliitto, Suomen Kulttuuritalot, Suomen Kuntaliitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen musiikkineuvosto, Suomen musiikkioppilaitosten liitto, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat, Suomen Olympiakomitea, Suomen Palloliitto, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät, Suomen Taiteilijaseura, Suomen Teatterit, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU,
Taideyliopisto, Tanssin tiedotuskeskus, Tapahtumateollisuus, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme, Teatterikeskus,Teatterin tiedotuskeskus TINFO, Teosto, Työväen Näyttämöiden Liitto, Veikkausliiga

Lue lisää

Kulttuurin puolella kuntavaaleissa! Useita TAKUn jäseniä ehdokkaana.

17.5.2021

Tutustu kuntavaaleissa 2021 ehdokkaina oleviin TAKUn jäseniin. Ehdokkaat on aakkostettu paikkakunnan mukaisesti. Kuntavaalit 2021: vaalipäivä 13.6., ennakkoäänestysaika 26.5.-8.6.

Hattula: Riitta-Liisa Joutsenlahti

Syntymävuosi: 1963
Perhesuhteet: Itsekseen elävä, 1 aikuinen lapsi maailmalla
Puolue: Vihreät
Ammattinimike ja koulutus: Musiikin maisteri, kouluttaja ja projektitoimija
Jäsenyhdistys ja jäsenyyden alkamisvuosi, mahdolliset luottamustoimet liitossa: Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vuodesta 1998.
Kiteytys vaaliteemasta tai keskeisestä tavoitteesta valtuustotyössä: Eteenpäin katsova elinvoimainen ja hyvinvoiva suvaitseva Hattula, missä kuntalaisten tasa-arvoisuus toteutuu. Avoin ja neuvotteleva yhteistyö eri valtuustoryhmien kanssa sekä kuntalaisten kuuleminen.
Lisätietoja: https://www.facebook.com/rjoutsen

Helsinki: Antti Kauppinen

Syntymävuosi: 1977
Puolue: Vasemmistoliitto
Ammattinimike ja koulutus: Museokoordinaattori, Master of Arts, Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja
Jäsenyhdistys ja jäsenyyden alkamisvuosi, mahdolliset luottamustoimet liitossa: Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vuodesta 2010
Kiteytys vaaliteemasta tai keskeisestä tavoitteesta valtuustotyössä: Tämän hetken maailmassa pitää toimia ilmastonmuutosta vastaan ja hyväksyvän moniäänisyyden puolesta. Tulevan valtuuston on tärkeää edistää kulttuurin rahoitusta ja kohtuuhintaista asumista.
Lisätietoja: http://www.kauppinenantti.fi

Helsinki: Ilona Törmikoski

Syntymävuosi: 1972
Puolue: SDP
Ammattinimike ja koulutus: sisustusarkkitehti, teollinen muotoilija M.A./muotoilujohtaja,
Jäsenyhdistys ja jäsenyyden alkamisvuosi, mahdolliset luottamustoimet liitossa:
TAKUn jäsen
Kiteytys vaaliteemasta tai keskeisestä tavoitteesta valtuustotyössä: Olen luovien alojen asialla.
Lisätietoja: https://www.facebook.com/ilonatormikoski17

Hämeenlinna: Minttu Saarinen

Syntymävuosi: 1987
Puolue: Vasemmistoliitto
Ammattinimike ja koulutus: kuvataiteilija, Taiteellisen työn lisäksi teen erilaisia kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä projekteja ja toimin aktiivisena eri järjestöissä ja neuvottelukunnissa.
Jäsenyhdistys ja jäsenyyden alkamisvuosi, mahdolliset luottamustoimet liitossa: Takun jäsen vuodesta 2016.
Kiteytys vaaliteemasta tai keskeisestä tavoitteesta valtuustotyössä: Elämme murroksen aikaa, tulevaisuus on avoin ja maailma muuttuu. Edessä on toipumista pandemian aiheuttamista poikkeusoloista. Näinä aikoina on panostettava paikallisten yrittäjien toimeentulon turvaamiseen ja vahvistettava kovia kokenutta kulttuurialaa. Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyötä tulee vahvistaa ja taata monipuoliset kulttuuripalvelut sekä mahdollisuus uusille avauksille. Yhteistyöllä ja toisiamme kuuntelemalla, teemme Hämeenlinnan, jossa on hyvää elää myös huomenna.
Lisätietoja: www.minttusaarinen.com

Joensuu: Henna Karhapää

Syntymävuosi: 1985
Perhesuhteet: Perheeseeni kuuluvat vanhemmat.
Puolue: SDP
Ammattinimike ja koulutus: Taide- ja kulttuurialan asiantuntija, osallisuus- ja esteettömyysasioiden erityisosaaja, filosofian tohtori
Jäsenyhdistys ja jäsenyyden alkamisvuosi, mahdolliset luottamustoimet liitossa: Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vuodesta 2017. Akavan Erityisalojen kunnan neuvottelukunnan jäsen.
Kiteytys vaaliteemasta tai keskeisestä tavoitteesta valtuustotyössä: Kattavia ja monipuolisia kulttuuripalveluita, esteettömiä tiloja ja peruspalveluita, työllisyys- ja koulutusmahdollisuuksia, kestäviä ilmastoratkaisuja, vaikuttamisen ja kohtaamisen edellytyksiä.

Lisätetoja:
Facebook: @hennasdpjoensuu
Instagram: hennasdpjoensuu
Verkkosivut: www.hennakarhapaa.com

Lahti: Tia Taivalmäki

Syntymävuosi: 1974
Puolue: SDP
Ammattinimike ja koulutus: Kehittämiskoordinaattori, Taiteen maisteri TaM
Jäsenyhdistys ja jäsenyyden alkamisvuosi, mahdolliset luottamustoimet liitossa: Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vuodesta 2018
Kiteytys vaaliteemasta tai keskeisestä tavoitteesta valtuustotyössä: Lahden työttömyysaste on korkein suurista kaupungeista. Tämä asettaa merkittäviä haasteita kuntataloudelle. Työttömyys lisää myös näköalattomuutta ja toivottomuutta. Lahteen on luotava uusia työpaikkoja ja sen kautta saatava lisää verotuloja, mikä edesauttaa asukkaiden hyvinvointia.

Lahti: Sanna Virta

Syntymävuosi: 1975
Perhesuhteet: Puoliso ja 10- ja 12-vuotiaat lapset
Puolue: SDP
Ammattinimike ja koulutus: Projektityöntekijä, FM
Jäsenyhdistys ja jäsenyyden alkamisvuosi, mahdolliset luottamustoimet liitossa: Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vuodesta 2013
Kiteytys vaaliteemasta tai keskeisestä tavoitteesta valtuustotyössä: Haluan, että tulevaisuuden Lahti on sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävä kaupunki. Haluan edistää erityisesti lahtelaisten henkistä hyvinvointia, koulutusmahdollisuuksia ja työllisyyttä. Haluan kehittää asukasdemokratiaa ja lisätä keinoja, joilla asukkaat voivat entistä paremmin osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon.
Lisätietoja: www.virtaavaltuustoon.fi

Oulu: Johanna Latvamäki

Syntymävuosi: 1981
Puolue: Vasemmistoliitto
Ammattinimike ja koulutus: Vaalikoordinaattori, filosofian maisteri
Jäsenyhdistys ja jäsenyyden alkamisvuosi, mahdolliset luottamustoimet liitossa: Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vuodesta 2013
Kiteytys vaaliteemasta tai keskeisestä tavoitteesta valtuustotyössä: Osallistava lähiökulttuuri; selvitetään esimerkiksi lähikirjastoverkon hyödyntämistä maahanmuuttajien kielikurssien pitopaikkoina. Oulu kuuluu kaikille, ei harvoille.

Rovaniemi: Niina Oinas

Syntymävuosi: 1983
Perhesuhteet: 3 lasta ja puoliso, Hilla-koira
Puolue: Vihreät (sit.)
Ammattinimike ja koulutus: Taiteilija-tuottaja, väitöskirjatutkija
Jäsenyhdistys ja jäsenyyden alkamisvuosi, mahdolliset luottamustoimet liitossa: TAKU ry vuodesta 2006. Tällä hetkellä olen hallituksen varajäsen ja TAKUn Lapin jäsenten alueyhdyshenkilö.
Kiteytys vaaliteemasta tai keskeisestä tavoitteesta valtuustotyössä: Uudessa ajassa myös päätöksenteossa tarvitaan luovaa ajattelukykyä, kykyä nähdä ja tehdä toisin. Taiteen ja kulttuurin kenttää kehittämällä luodaan hyvinvointia sekä ennaltaehkäistään esimerkiksi mielenterveyden ongelmia ja rakennetaan uudenlaista liiketoimintaa perinteisten töiden rinnalle.
Lisätietoja: www.silhaus.com

Turku: Tero Ahlgren

Syntymävuosi: 1983
Puolue: Vasemmistoliitto
Ammattinimike ja koulutus: Jatko-opiskelija, FM
Jäsenyhdistys ja jäsenyyden alkamisvuosi, mahdolliset luottamustoimet liitossa: Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vuodesta 2008
Kiteytys vaaliteemasta tai keskeisestä tavoitteesta valtuustotyössä: Turusta turvallinen ja palveleva kaupunki kaikille, myös monille eri vähemmistöihin kuuluville kaupunkilaisille. Lisäksi järjestö- ja kulttuuritoimijoiden mahdollisuuksia toimia täytyy puolustaa.
Lisätietoja: https://www.facebook.com/teroahlgren

Turku: Jenni Jäntti

Syntymävuosi: 1994
Puolue: Vasemmistoliitto
Ammattinimike ja koulutus: HuK, opiskelija
Jäsenyhdistys ja jäsenyyden alkamisvuosi, mahdolliset luottamustoimet liitossa: Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vuodesta 2018
Kiteytys vaaliteemasta tai keskeisestä tavoitteesta valtuustotyössä: Haluan tehdä lempikaupungistani paremman paikan elää. Teemojani ovat peruspalveluiden, kuten mielenterveys- ja kulttuuripalveluiden, laadun ja saatavuuden takaaminen sekä ilmastonmuutoksen torjuminen.
Lisätietoja: https://jennijantti.blogspot.com/

Turku: Joel Törrönen

Syntymävuosi: 1989
Puolue: Vasemmistoliitto
Ammattinimike ja koulutus: Muotoilija (AMK)
Jäsenyhdistys ja jäsenyyden alkamisvuosi, mahdolliset luottamustoimet liitossa: Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vuodesta 2018
Kiteytys vaaliteemasta tai keskeisestä tavoitteesta valtuustotyössä: Kulttuuria ja ympäristöä hellivän Turun puolesta, jossa kaikilla on mahdollisuus laadukkaisiin peruspalveluihin.
Lisätietoja: www.joeltorronen.fi

Turku: Marianne Uusaho

Syntymävuosi: 1958
Puolue: Vasemmistoliitto
Ammattinimike ja koulutus: Kulttuurituottaja (AMK), taideohjaaja
Jäsenyhdistys ja jäsenyyden alkamisvuosi, mahdolliset luottamustoimet liitossa: Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vuodesta 2005
Kiteytys vaaliteemasta tai keskeisestä tavoitteesta valtuustotyössä: Minulle tärkeitä asioita ovat lasten ja nuorten oikeudet ja hyvinvointi, elinvoimainen kulttuurielämä, taiteilijoiden työskentelymahdollisuudet ja toimeentulo, vihreä kaupunkiympäristö sekä oikeudenmukainen päätöksenteko. Hyvinvointia ja toimivat peruspalvelut kaikille, ei vain harvoille!
Lisätietoja: https://www.facebook.com/uusahomarianne

Vantaa: Gurmann Saini

Syntymävuosi: 1997
Puolue: Vihreät
Ammattinimike ja koulutus: Kulttuurituottaja (AMK), koordinaattori, pienyrittäjä
Jäsenyhdistys ja jäsenyyden alkamisvuosi, mahdolliset luottamustoimet liitossa: Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vuodesta 2016. TAKU:n hallitus vuodesta 2018.
Kiteytys vaaliteemasta tai keskeisestä tavoitteesta valtuustotyössä: Yhdenvertainen, hyvinvoiva ja viihtyvä Vantaa. Enemmän kaupunkikulttuuria, koulurauhaa sekä turvallisuutta kaupunkisuunnittelun kautta.
Lisätietoja: www.gurmannsaini.fi

Kuntavaalit 2021. Vaalipäivä 13.6., ennakkoäänestys 26.5.-8.6.
Katso, mitä TAKUlaiset ehdokkaat vastasivat kulttuuriaiheisiin kysymyksiimme >>

Lue lisää

Reilu peli myös kulttuurille

11.5.2021

Koronakriisin aikana esiin noussut eri toimialojen välinen epätasa-arvo jatkuu perusteettomasti. Päättäjien on pikaisesti tehtävä kaikkensa tilanteen ratkaisemiseksi.

Sama logiikka on toistunut läpi korona-ajan: kulttuuriala suljettiin ensimmäisenä ja se pidetään kiinni viimeiseen saakka. Sitä ennen voi esimerkiksi avata ravintolat ja myydä täysiin juniin vierekkäisiä lippuja. Muita toimialoja avataan nyt tilanteen helpottaessa exit-suunnitelman mukaisesti – vaadimme, että taide- ja kulttuurialaa kohdellaan tasa-arvoisesti samoin perustein.

Taide- ja kulttuuriala ei kestä enää epäreiluja rajoitustoimia

Takuutukipäätös tuli liian myöhään suurelle osalle kesätapahtumista, ja useita niistä on jo peruttu. On elintärkeää avata kentän toimintaa nyt siltä osin, kuin se on mahdollista. Konsertit, näytökset ja tapahtumat ovat pitkäjänteisen työn tulosta, ja ennakoitavuuteen on nyt exit-vaiheessa välttämätöntä panostaa. Ala ei kestä enää yhtään enempää epäloogisia, epäreiluja tai myöhäisiä päätöksiä.

Taide- ja kulttuuriala on näyttänyt osaavansa huolehtia turvallisuustoimista erinomaisesti ja on tuottanut yhä uusia turvallisuusratkaisuja tilanteeseen vastatakseen. Exit-suunnitelmassa tulisi myös huomioida kulttuuritapahtumien monimuotoisuus ja paikallinen tilanne. Jo 20–30 henkeä voi joissain tapauksissa olla kannattavan kokoinen yleisö. Suuret elokuva-, teatteri- ja konserttisalit taas mahdollistavat suuremmankin yleisön osallistumisen turvavälein, hallitusti ja hyvin ilmastoiduissa tiloissa. Alan toimijoilla on vahva tahtotila toiminnan käynnistämiseen. Rajoitusten on oltava yhdenmukaiset eri toimialoille samantyyppisissä tiloissa sekä tilaisuuksissa.

Turvallisten tapahtumien malli julkaistiin joulukuussa (21.12.) ja maaliskuussa (23.3.) saatiin päivitetyt asetukset tapahtumissa noudatettavista turvaväleistä. Hämmästyttävää onkin, miksi aluehallintovirastot eivät noudata hallituksen antamia ohjeita omissa päätöksissään. Etelä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta on kuitenkin todennut (7.5.) koronatilanteen parantuneen ja rokotusten etenevän hyvin. Perusoikeuksien rajoittamisen tulisi hellittää heti tilanteen sen mahdollistaessa. Nyt näyttää siltä, ettei näin toimita.

Taide- ja kulttuurialalla on vastaanotettu toimintaedellytyksiä ahtaaksi ajavia uutisia jo reilun vuoden ajan. Samalla on huolestuttavaa, mikäli tartuntatautilakia ja rajoituksia jatketaan edelleen vuoden 2021 loppuun. Tilanne on ollut täysin kestämätön liian pitkään.

Vaadimme päätöksentekoon oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä faktoihin pohjautuvia perusteluja toimialojen, työntekijöiden, yrittäjien ja kuluttajien yhdenvertaisuuden takaamiseksi.

Kulttuurialaa on vihdoin kohdeltava oikeudenmukaisesti. Kyse on ihmisten elinkeinosta, kasvualan tulevaisuudesta, alan työntekijöiden ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnista.

* * *

Lisätietoja:

Muusikkojen liitto, Ahti Vänttinen, puheenjohtaja
ahti.vanttinen(at)muusikkojenliitto.fi, puh. 050 569 5585

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU, Nea Leo, toiminnanjohtaja
nea.leo(at)taku.fi, puh. 044 066 4800

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto, Karola Baran, toiminnanjohtaja
karola.baran(at)teme.fi , puh. 040 014 2050

Näyttelijäliitto, Elina Kuusikko, toiminnanjohtaja
elina.kuusikko(at)nayttelijaliitto.fi, puh. 040 8359587

Lue lisää

Elvytystä kulttuurialalle! Toimijoiden yhteinen kannanotto.

10.5.2021

Taiteen rahoitus vähenee ensi vuonna 17,5 miljoonaa euroa ja sitä seuraavana 23 miljoonaa euroa. Leikkaukset osuvat järjestökenttään ja vapaisiin taiteisiin kovemmin kuin suurempia summia liikuttelemaan tottuneet poliitikot ehkä tajuavat. Ala on keikkunut korona-ajan löysässä hirressä. Lisäksi Veikkauksen tuotot ovat romahtaneet. Silti hallituksen puoliväliriihessä päätettiin, ettei rahapelitoiminnan tuottoja kompensoida edunsaajille täysimääräisinä.

Torjuntavoitoksi maalattua ratkaisua ei voi pitää oikeudenmukaisena eikä järkevänä. Alalla vallitsee suhteellisen yhtenäinen näkemys, että riippuvuus uhkapeleistä kannattaa purkaa ja rahoitus siirtää osaksi valtionbudjettia. Erkki Liikasen johtaman työryhmän raportti arvioi aiemmin tänä vuonna, että uudistus voitaisiin toteuttaa 2024 alkaen.

Ajoitus säästöille on kuitenkin kehno, koska seuraukset voivat olla pahempia kuin 1990-luvulla. Tilastokeskuksen datan perusteella kulttuuri- ja taideala on yksi pahiten pandemiasta kärsineistä palvelualoista. Vapaiden taiteilijoiden ja itsensätyöllistäjien osa on jälleen ollut ankarin, eivätkä koronarajoitteiden kohdistukset ole helpottaneet tilannetta. Ensin kiinni ja viimeisenä auki, kuuluu kuohuvan kaksikymmenluvun opetus, jota äänestäjät eivät unohda.

Säästöt alkoivat jo ennen puoliväliriihtä. Myös pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön kohdistuu laajoja leikkauksia. 20 prosentin laskun seurauksena tukea vähennetään muun muassa Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta, ja Pohjoismainen journalistikeskus lakkautetaan kokonaan. Päätös tuntuu oireelliselta ja herättää kysymyksen, mihin viiteryhmään haluamme kuulua. Pohjoismainen konteksti ainakin tarjoaa tavan tarkastella myös kulttuurin merkitystä.

Pohjoismaisen kulttuurineuvoston teettämän tutkimuksen mukaan Suomi oli vuoden 2020 lopussa myöntänyt kulttuurisektorille vähiten tukia koronan aikana. Muut Pohjoismaat panostavat normaalistikin kulttuuriin Suomea enemmän ja laaja-alaisemmin. Esimerkiksi sananvapauden ja tiedonvälityksen kannalta tärkeää journalismia tuetaan muissa Pohjoismaissa vuosittain 50–80 miljoonalla eurolla. Suomi on ollut jo aiemmin kulttuurin rahoituksessa maita jäljessä, ja nyt ero uhkaa kasvaa.

On aloitettava periaatteellinen keskustelu taiteen ja kulttuurin roolista suomalaisessa yhteiskunnassa. Veikkauksen tukema toiminta on ollut suomalaisen kulttuurin selkäranka. Yhteiskunta rakentuu yhteiselle toiminnalle ja taiteissa syntyville yhteisille kokemuksille. Kriisiajan jälkeen kulttuuri auttaa jälleenrakennuksessa luomalla osallisuutta ja merkityksiä.

Nyt on aika täsmäelvyttää ja investoida. Sanat eivät tarkoita vain teitä ja tehtaita vaan kulttuurin elossapitoa ja elävöittämistä. Julkisen sektorin merkitys on siinä keskeisessä osassa Suomen väkimäärän ja historian vuoksi. Kulttuurin merkitys taloudelle on tähän asti koko ajan kasvanut.

Tilastokeskuksen aineistoissa taide ja kulttuuri on kansantaloudellisesti merkittävä keskisuuri toimiala. Vuonna 2018 sen osuus bruttokansantuotteesta oli noin 3,3 prosenttia, ja toimiala työllisti vuonna 2019 liki 120 000 henkilöä.  Kerrannaisvaikutukset näkyvät ravintola- ja tapahtuma-aloilla, alueellisista talousvaikutuksista puhumattakaan. Kulttuuri on myös merkittävä imagotekijä: ei turisteja Suomeen turpeella houkutella.

Marginaalisena pidetyn taiteen tukeminen tarkoittaa nimenomaan valtavirran tukemista, sillä marginaalista nousevat kaikki uudet ideat. Sieltä leikkaaminen on erityisen lyhytnäköistä. Uudet ideat luovat myös kulttuurivientiä, sekin on viime vuosina kasvanut. Kilpailussa pärjääminen uhkaa nyt vaikeutua olennaisesti. Vaarana on, että vuosikymmenten aikana synnytetyt ja jalostetut rakenteet ja epäsuorat verkostot menetetään.

Kyse on elinkeinotoiminnasta, mutta ennen kaikkea suomalaisuuden sielusta: ennen, nyt ja toivottavasti tulevaisuudessakin. Valtio ja kulttuuri on rakennettu sanoin, kuvin ja sävelin, mielikuvituksesta ja haaveista. Taide rakentaa tunteen yhteisyydestä ja eroistakin. Taide puhuttaa, keskusteluttaa, hykerryttää ja ennen kaikkea antaa happea.  Ilman sitä ei ole oikein mitään. Jos meillä ei ole omaa, itsenäistä ja itsepäistäkin kulttuuria, mitä hävittäjät sitten puolustavat?

* * *

Allekirjoittaneet järjestöt ja toimijat:

Suomen arvostelijain liitto SARV,  Finlands svenska författareförening,  Finlands Svenska Skådespelarförbund,  Forum Artis, Grafia, Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö,  Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti,  Kuvittajat, Kääntäjien ammattiosasto KAOS,  Lasten- ja nuortenteatterijärjestö Suomen Assitej, Lukukeskus,  Nuoren Voiman Liitto, Sarjakuvantekijät,  Suomen freelance-journalistit, Suomen Jazzliitto,  Suomen Journalistiliitto,  Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto,  Suomen Kuvanveistäjäliitto,  Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto,  Suomen sarjakuvaseura,  Suomen Säveltäjät, Suomen Taidegraafikot,  Suomen Taiteilijaseura,  Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit STOD,  Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU,  Taidemaalariliitto, Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin Taideneuvosto, Taiteilijajärjestö MUU,  Teatterikeskus, Tutkimusyhdistys Suoni, Valokuvataiteilijoiden liitto

Lue lisää