Suomi tarvitsee koronakriisistä toipuessaan luottamusta, keskinäistä kunnioitusta, sosiaalista kestävyyttä ja iloa, joita kunnalliset kulttuuripalvelut parhaimmillaan edistävät. Kulttuurin tuottamia hyötyjä ihmisten hyvinvoinnille ei ole varaa menettää.

Kulttuurin yhteiskunnallisen roolin ja arvon ymmärtämisessä on otettu painokkaita askelia viimeisen vuoden aikana. Kunnalliselta päätöksenteolta tarvitaan nyt kulttuurimyönteisyyttä. Ei riitä, että kulttuurin arvostus näkyy juhlapuheissa ja paikallisylpeydessä, sillä kuntien lakisääteiset kulttuuripalvelut eivät elä pelkistä rakkaudentunnustuksista.

Kulttuurin osuus kuntien budjetista on pieni, vain muutaman prosentin luokkaa, mutta myönteinen vaikutus hyvinvointiin ja alueen talouteen on suuri. Silti kulttuuri on usein leikkurin alla, kun säästöjä etsitään.

Kulttuuriin panostaminen tukee kuntien positiivista tulevaisuutta

Kulttuurin tuottamaa positiivista vaikutusta on vaikea korvata millään muulla. Tasokkailla kulttuuripalveluilla on yhteys kuntien vetovoiman ja elinvoiman säilyttämiseen.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee tuomaan kulttuuria ja taidetta osaksi sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kulttuuri vahvistaa henkilökohtaista ja yhteiskunnallista resilienssiä. Usein kulttuurin merkitys tuodaankin esiin mielenterveyden edistäjänä sekä yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisijänä - eli sote-menojen välillisenä säästäjänä.

Kulttuuri myös luo sivistyksen ja kasvun perustaa vahvistavaa ilmapiiriä. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet antavat monelle lapselle ja nuorelle hyvän perustan sekä avaimia tunnetaitoihin.

Yhteiskunnan muutosvauhdin, murroskriisin, vastakkainasettelujen sekä epävarmuutta lisäävän ekologisen kestävyyshorisontin huomioon ottaen kulttuurin määrärahoista leikkaaminen olisi nyt lyhytnäköistä.

Kyky vastata kuntalaisten tarpeisiin varmistetaan riittävällä rahoituksella

Yksi julkisen rahoituksen tärkeimmistä funktioista on alueellisen ja sosioekonomisen tasavertaisuuden takaaminen. Kunnallisten kulttuuripalveluiden rahoituksen varmistamisella on yhteys yhteiskuntamme tasapainoiseen kehittämiseen.

Kunnallisen rahoituksen leikkaaminen jo valmiiksi koronakriisin koettelemalta taide- ja kulttuurialalta johtaa nopeasti toimijoiden eloonjäämistaisteluun, jossa kaikki kehittäminen ja uudistuminen on mahdotonta. Vain riittävä rahoitus takaa kulttuuripalveluiden kyvyn vastata kuntalaisten tarpeisiin.

Kirjasto-, museo-, orkesteri- ja teatteripalvelut, samoin kuin taidekasvatus, tukevat positiivista tulevaisuutta luontevana osana kuntalaisten arkea. Kuntien kulttuuripalvelut säilyvät elinvoimaisena ja tarkoitustaan vastaavana voimavarana rahasta - ja kyllä, rakkaudesta.

#elämäsikuntaan #taustaltanäkyväksi #kuntavaalit2021

TAKUn ja Akavan Erityisalojen kuntavaalikampanja 2021 tuo esiin kulttuurin hyvinvointia ja elinvoimaa tuovan vaikutuksen - ja nostaa tekijät taustalta esiin.

Miksi liittyä TAKUun?

Vilkaise, jos uskallat. Odotamme jo hakemustasi!

Suosittele jäsenyyttä

Saat palkkion jokaisesta jäseneksi liittyneestä!