Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vaatii täsmällisiä tukitoimenpiteitä, jotta alalla on edellytykset selvitä pitkittyvästä kriisistä ja mahdollisuus jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa:

1) Taide- ja kulttuurialan työnantajat tarvitsevat tukea työntekijöiden palkkakuluihin, jotta voivat palkata henkilöstöä takaisin työhön. Ilman tukea luottamusta tulevaan ei ole.

Tukikauden on oltava riittävän pitkä: se on käynnistettävä mahdollisimman pian ja sen tulee jatkua vielä noin kuuden kuukauden ajan sen jälkeen, kun paluu normaaliin käynnistyy ja rajoitukset puretaan. Tuen on myös katettava tuntuva osa palkasta, koska työnantajien kassat ovat tyhjät kriisin jatkuttua pitkään.

Tukea on voitava käyttää myös keikkatyötä tekevien itsensätyöllistäjien eli palkkatyösuhteen ulkopuolella toimivien työllistämiseen.

2) Itsensätyöllistäjien tulonmenetykset on kompensoitava ns. Tanskan mallin mukaisesti. Tällöin itsensätyöllistäjille korvattaisiin menetettyjä tuloja esim. 2018-2019 tulojen tai niiden keskiarvon perusteella.

Itsensätyöllistäjät ovat nykyisessä järjestelmässä erittäin vaikeassa asemassa. Alalla ei ole kuitenkaan varaa menettää näiden ihmisten osaamista vain siksi, että he laskuttavat työnsä yrittäjinä.

3) Kevään 2020 kaltaisia työttömyysturvan joustoja tarvitaan yhä. Kriisi on kestänyt pitkään, eikä sille ole taide- ja kulttuurialan osalta vielä näköpiirissä loppua. Pahimmillaan ansiosidonnaiset tukikuukaudet tulevat kriisin jatkuessa käytetyksi ennen kuin työllistyminen on edes mahdollista. Pitkään työttöminä olleilla tulisi myös olla mahdollisuus opiskella työttömyysturvalla.

4) Taide- ja kulttuurialan organisaatioita on tuettava laajasti eri toimialat sekä organisaatiotyypit (yhdistykset, yritykset) huomioiden. Organisaatioiden tukeminen on työntekijöiden etu, sillä ilman tukea ammattilaisille ei ole työpaikkoja, joihin palata kriisin jälkeen.

Laajasti työllistävän toimialan romahtamiseen ei ole varaa. On viimeinen hetki toimia.

Taide- ja kulttuurialan työnantajat ja -tekijät ovat ahdingossa ja ilman tulevaisuudennäkymää. Esimerkiksi kesäfestivaalit ovat vaarassa menettää jo toisen peräkkäisen toimintakauden ja joutuvat toimimaan ilman mitään tulonlähdettä.

Taide- ja kulttuuriala työllistää 135 000 ihmistä. Määrä on kaksinkertainen sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen, viisinkertainen paperiteollisuuteen ja 17-kertainen lentoyhtiöihin verrattuna. (ks. esim. Eurooppaa jälleenrakentamassa. Kulttuuriin ja luovuuteen perustuva talous, tutkimus 2021)

Lentoyhtiöitä on tuettu tähän mennessä noin 200 000 eurolla työntekijää kohden, kulttuurialaa 1082 eurolla (Janne Saarikivi, Yle, 24.3.2021).  Sitkeästi elävä käsitys tukien varassa toimivasta taide- ja kulttuurialasta ei pidä ylipäätään lainkaan paikkaansa: moni yksityisen sektorin toimijoista on hakenut valtion tukia nyt ensimmäistä kertaa, eikä tukea ole kattavasti ja kaikkia toimijoita palvellen tarjolla edes nyt.

Taide- ja kulttuuriala on ollut kasvava toimiala, jonka kansantaloudellinen merkitys vastaa ravintola- ja matkailualaa. Suomella ei ole millään laskutavalla varaa siihen, että näin suuri ja valtavasti työllistävä toimiala romahtaa. Nyt on viimeinen hetki toimia. Moni alan ammattilaisista on joutunut jo hakeutumaan töihin muille aloille. Jos kriisin myötä alan korkeasti koulutettujen ammattilaisten osaaminen ja verkostot menetetään, on toimintaa vaikea palauttaa entiselleen edes kriisin päätyttyä.

#tuentapahtumia #tuenkulttuuria

Osoita tukesi taide- ja kulttuurialalle lataamalla yhä ajankohtaiset somekehykset, jotka löydät Facebook-ryhmästämme.